Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 71
  • Autio, Minna; Lindroos, Marko; (Toim.) (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
    Järjestyksessään kahdeksas artikkelikokoelma sisältää läpileikkauksen Helsingin yli-opiston Taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian oppiaineessa vuonna 2006-2007 valmistuneista parhaista pro gradu –töistä. Kokoelman tarkoituksena on esitellä laitok-sella tehtävää tutkimustyötä niin tiedekunnalle kuin sen ulkopuolellekin.
  • Lindroos, M.; Raijas, M. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)
  • Koskela, E.; Ollikainen, M.; Pukkala, T. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2004)
  • Lankoski, J.; Ollikainen, M. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Hyytiä, N.; Kola, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)
  • Palokangas, Tapio (2012)
  • Pietikäinen, L. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)
  • Dahlbo, H.; Ollikainen, M.; Peltola, S.; Myllymaa, T.; Melanen, M. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)
  • Quizhen, C.; Sumelius, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Iho, A. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2004)
  • Bäckman, S.; Lansink, A.O. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2004)
  • Iho, Antti (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
    Eutrophication of surface waters accelerated by nutrient runoff from agriculture is a growing concern in developed countries. Controlling the loss of phosphorus is complicated, among other things, due to its intertemporal nature. Phosphorus fertilisation affects crop yields and phosphorus losses mainly via the potentially plant available of soil phosphorus reserves whose development is very slow. Hence, both privately and socially optimal choices of phosphorus are results of a dynamic decision making process. On the other hand, phosphorus loss is comprised of various phosphorus forms, differing in their contribution to eutrophication and in their sensitivity towards various phosphorus control measures. These forms can be roughly divided into particulate phosphorus and dissolved reactive phosphorus. The former can be controlled mainly by controlling the soil erosion, the latter by controlling the potentially plant available soil phosphorus reserves. In this study, we solve analytically the privately and socially optimal steady state fertilisation levels and vegetative filter strip allocations, and design and analyse alternative instruments to sustain these allocations. We conduct an empirical application for an agricultural area of 37 parcels of one hectare, varying in their slopes and shapes. We find that the first-best taxes can be equivalently base on fertilisation or on soil phosphorus, but basing them directly on soil phosphorus might reduce the information burden of the regulator. We also find that the vegetative filter strip allocations are strongly differentiated, and that the second-best vegetative filter strip subsidies can be relatively easily be adjusted to sustain almost the first-best allocations.
  • Hellstrand, Stefan; Sumelius, John; Bäckman, Stefan (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2008)
  • Markula, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2003)
    Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä teoreettisesti kiinnostavia ideoita, empiriasta lähteviä tutkimusaiheita aiheita ja käytännön kehityksessä hyödyllisiä uusia näkökulmia, kun tarkastelun kohteena oli liiketoiminta elintarvikkeiden alkutoimialalla. Tutkimus pohjautuu syksyllä 2002 tehtyyn empiiriseen selvitykseen, jonka teemana oli maatalouden elintarvikesuuntainen erikoistuminen. Selvityksen yhteydessä haastateltiin n. 60 alan asiantuntijaa. Tässä tutkimuksessa jatkettiin esitutkimuksessa esille nousseiden teemojen ja aiheiden analysointia ja tarkastelua toimialakehyksessä, jota kutsuttiin elintarvikkeiden alkutoimialaksi. Elintarvikkeiden alkutoimiala valittiin uudeksi tarkastelukehikoksi koska perinteisesti alan alkutuotantona pidetyn maatalouden piiriin eivät kuulu kaikki ne alueet, jotka ovat faktisia alkutuotannon alueita. Alkutuotannon sijaan käytetään käsitettä alkutoimiala, koska tutkimuksessa mielenkiinto oli erityisesti liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksen alkuosassa tarkasteltiin elintarvikkeiden alkutoimialan erityispiirteitä. Yhteys luontoon nähtiin keskeiseksi toimialaa luonnehtivaksi piirteeksi. Tutkimuksessa hahmoteltiin myös luontoyrityksen tyyppiä, jonka puitteissa voi tarkastella liiketoiminnan ja luontosuhteen yhteyttä yrityksiin liittyen. Perinteisen elintarvikeketjumallin nähtiin sisältävän monia ongelmakohtia alan kehitykseen vaikuttavien tekijöiden ja tulevaisuuden hahmottamisen näkökulmasta. Suhde julkiseen valtaan vaikuttaa alaan sekä ylikansallisen EU järjestelmän kautta että myös paikallistasolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin tätä koskettavia liiketoimintaan liittyviä kysymyksiä. Alan yritysten yhteistyössä, suhteissa kolmanteen sektoriin ja myös tieteelliseen tutkimukseen on uusia mahdollisuuksia ja kehittämistä vaativia alueita. Elintarvikkeiden alkutoimiala sisältää monen tyyppisiä liiketoiminta-alueita. Vanhojen ja uusien alojen rajapinnat, samoin kuin suhteet muihin toimialoihin ovat jääneet ilmeisen vähälle huomiolle. Maaseutuympäristö tuo erityispiirteitä mukanaan niin erikoistumiseen, osaamisen siirtoon kuin tekijöiden rekrytointiinkin liittyen. Liiketoiminnan kehittämisen kannustimiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tutkimuksessa hahmoteltiin ajatusta oppivasta alkutoimialasta, jossa toimialan sisältö ja toiminta on jatkuvassa muutoksessa. On ilmeistä, että toimiala jatkuvasti oppii muilta toimialoilta. Sen voi olettaa myös sisältävän monia tekijöitä, joista muiden toimialojen kehittämisen yhteydessä voitaisiin ottaa oppia. Erityisesti silloin kun on kyse pienyritystoiminnan kehittämisestä.
  • Autio, Minna; Huttunen, Kaisa; Härkönen, Susanna; Lindroos, Marko (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2008)
  • Rinne, Jaakko; Lankoski, Jussi; Ollikainen, Markku; Mikkola, Hannu (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2009)
    We examine the social desirability of ethanol production from agricultural crops when its effects on the greenhouse gas balance, land competition and crop prices are taken into account. The model comprises two land use forms: bioenergy crop and conventional feed crop. Industry demands crops for both ethanol and feed production. We characterize theoretically the private and social optima and apply the framework to barley production in Finland. In particular, we focus on various parts of the production chain and examine how the life cycle CO2 –eq emissions associated in each part and the endogenous prices impact social benefits from ethanol production. We find ethanol production socially desirable under current ethanol price if, in addition to ethanol itself, it is possible to produce the side products: grain residue for animal feed, and the straw for energy. If either these side products cannot be produced, social returns to ethanol production either vanish or become very small. Moreover, we show that emissions from soil belong to critical key variables; if the existing uncertain proxies underestimate emissions from soil, social returns to ethanol production may vanish altogether. In all above cases, the outcomes result from changes in emissions offset, fertilizer intensity and land-use that are guided by endogenous crop prices.
  • Rinta, S. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2005)
  • Vehkamäki, S.; Bäckman, S. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Arovuori, K.; Kola, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2004)