Suomalainen nainen diplomaattina : Kokemuksia ulkoasiainhallinnossa työskentelystä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Talka, Pauliina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:27:45Z
dc.date.available 2009-09-08T09:27:45Z
dc.date.issued 2004-05-03
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10427
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ulkoasiainhallinnon ylempien uratasojen naisvirkamiesten kokemuksia ulkoasiainhallinnon kansainvälisissä tehtävissä työskentelystä. Naiset muodostavat reilun enemmistön ulkoasiainhallintoon hakijoista ja noin puolet valituista. Naisdiplomaattien määrä tulleekin tulevaisuudessa kasvamaan. Tarkastelun kohteena olivat naisvirkamiesten kokemukset työskentelystä ulkoasiainministeriössä ja ulkomaanedustustoissa sekä laajemmassa työympäristössä ulkomailla. Naisten työskentelyä ulkoasiainhallinnossa lähestyttiin aiemmasta kirjallisuudesta koottujen myyttien ja uskomusten kautta. Naisten ulkomaankomennuksia ja kansainvälisiä tehtäviä vaikeuttavat myytit on jaettu kolmeen luokkaan: naisista itsestään johtuviin tekijöihin, organisatorisiin tekijöihin ja yhteiskunnallis-sosiaalisiin tekijöihin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella haastattelemalla ulkoasiainhallinnon yleisuralla työskenteleviä naisvirkamiehiä teemahaastatteluin. Aiheeseen liittuvä aiempi tutkimus ja kirjallisuus on niukkaa, joten tutkimuksen viitekehys rakentuu yksityisen sektorin ekspatriaattitutkimuksista sekä tutkimuksista ja kirjallisuudesta naisista työelämässä ja johtajina. Naisten ulkomaankomennusten uranuurtaja Nancy J. Adlerin tutkimukset toimivat tämän tutkimuksen pohjana. Pääasiassa naisvirkamiehet kokivat mahdollisuutensa ulkoasiainhallinnossa hyviksi. Myös kokemukset ulkomailla työskentelystä olivat positiivisia. Vaikka diplomatia on edelleen hyvin miehinen työympäristö, on ulkoasiainhallinnossa tapahtunut ajan kuluessa selvä muutos parempaan niin, että ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Naisvirkamiesten suhtautuminen ulkoasiainhallinnon tasa-arvon tulevaisuuteen oli valoisa. Ongelma ei enää olekaan, etteivätkö naiset pääsisi diplomaateiksi vaan se, ettei heitä juuri nähdä johtajatasolla. Tärkein syy ulkoasianhallinnon tehtäviin hakeutumiselle oli halu kansainvälisiin tehtäviin, joskin hakeutuminen ulkoasiainhallintoon oli usein sattumaa. Kavaku- kurssin valintaprosessia pidettiin tasa-arvoisena sillä varauksella, että uskottiin, että miehiä täytyy valinnassa jossain määrin suosia, ettei ministeriö naisistuisi aivan täysin. Tämä ei olisi kenenkään intressissä. Naiset pitivät naisvirkamiesten esikuvia tärkeinä erityisesti uran alkuvaiheessa. Myös verkostot koettiin tärkeiksi, joskaan ne eivät ole vielä kovin yleisiä. Naiset kokivat, että naiseudesta oli diplomatiassa hyötyä. Naiseus tuo näkyvyyttä. Naisille on hyötyä myös verbaalisista taidoistaan ja sosiaalisesta lähestymistavastaan. Vieraiden ennakkoluulot eivät estäneet naisia työtehtävien hoidossa,sillä korkea asema ja ulkomaalaisuus määrittävät naista enemmän kuin sukupuoli. Oman asenteen merkitystä korostettiin. Nuoret naiset kohtasivat uskottavuusongelmia. Perhettä pidetään tärkeänä voimavarana ja uraeteneminen kulkeekin lasten ollessa pieniä usein perheen ehdoilla. Suuri osa naisista kuitenkin halusi johtajatason tehtäviin. Puolison asemaan ulkomaaedustuksessa toivottiin parannusta. Naiset korostivat vahvan itseluottamuksen tärkeyttä. He pitivät tärkeänä myös sitä, että työn ulkopuolinen elämä on vakaalla pohjalla: perhe, ystävät ja harrastukset tuovat diplomaatin työn jatkuvaan muutokseen pysyvyyttä. en
dc.language.iso fi
dc.subject diplomatia fi
dc.subject ulkoasiainhallinto fi
dc.subject ulkomaankomennus fi
dc.subject sukupuoli fi
dc.subject tasa-arvo fi
dc.title Suomalainen nainen diplomaattina : Kokemuksia ulkoasiainhallinnossa työskentelystä fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.29Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record