Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyön ulkoisvaikutukset taloudellisen kasvun selittäjänä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Ollila, Jaakko
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:28:08Z
dc.date.available 2009-09-08T09:28:08Z
dc.date.issued 2004-04-28 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10458
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Taloudellisen kasvun modernissa teoriassa inhimillinen pääoma ja uusi tieto on pystytty mallintamaan kasvuprosessin sisäisinä tuotannontekijöinä, jotka synnyttävät yhä uudempia innovaatioita, joista saatava tuotto luo taloudelliset kannustimet jatkaa teknologista kehitystä. Tässä pro gradu -tutkielmassa esitellään teoreettisia malleja, joiden avulla perustellaan, miten uusien innovaatioiden merkitys taloudelliselle kasvulle voi olla huomattavasti suurempi kuin keksijöidensä itselleen niistä keräämä tuotto. Toisin sanoen uusien innovaatioiden ulkoisvaikutukset ovat kansantaloudellisesti merkittävä selittäjä taloudelliselle kasvulle. Kirjallisuudessa on esitetty tälle hypoteesille voimakasta tukea lukuisissa empiirisissä tutkimuksissa, joissa on mitattu uusien innovaatioiden sosiaalisia tuottoja: ne voivat olla moninkertaisia innovaattoreiden yksityisiin tuottoihin verrattuna. Perusolettamus tutkielmassa on uuden tiedon aineeton erikoisluonne, eli sen ei-eksklusiivisuus, joka voi synnyttää kasvavia skaalatuottoja tiedolle ja inhimilliselle pääomalle talouden tuotannontekijöinä. Tiedon ei-eksklusiivisesta luonteesta seuraa, että uudet innovaatiot voivat synnyttää taloudellisesti merkittäviä ulkoisvaikutuksia kansantalouden mikro- ja makrotasolla. Tutkielmassa esitellään teoria, jossa yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien positiiviset ulkoisvaikutukset yritysten itsensä välillä voivat ylläpitää jopa kiihtyvää taloudellista kasvua aineellisten tuotannontekijöiden, kuten koneiden ja työvoiman pysyessä vakioina. Tutkielmassa mallinnetaan myös, miten innovaatioiden ulkoisvaikutuksilla voidaan selittää innovatiivisten maiden tuotantoteknologioiden diffuusiota, eli siirtymistä kehittyviin maihin. Teknologiadiffuusion mahdollisuus antaa kehittyville kansantalouksille vaihtoehtoisen tavan luoda taloudellista kasvua oman innovaatiotoiminnan sijaan. Diffuusioteoria myös ennustaa ehdollista konvergenssia kansantalouksien kasvuvauhtien välille, mikä on lukuisissa empiirisissä tutkimuksissa validoitu todeksi. Tutkielman viimeisessä teoreettisessa osassa selitetään taloudellisen kasvun alueellista jakautumista ulkoisvaikutusten näkökulmasta: talouteen voi syntyä kasvukeskuksia ja köyhyysloukkuja aineettomien tuotannontekijöiden voimakkaan komplementaarisuuden seurauksena. Tutkielman lopuksi tarkastellaan yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ulkoisvaikutusten hyvinvointivaikutuksia esitettyjen teorioiden perusteella. Kansantalouden kokonaistasapainon tehokkuuden kannalta yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ulkoisvaikutukset johtavat yleensä Pareto-tehottomaan resurssien allokaatioon. Koska ulkoisvaikutukset voivat olla merkittäviä sekä kansantalouden mikro- että makroprosesseissa ja koska ulkoisvaikutusten lopullista suuntaa on vaikea määrittää, teoreettisesti yksiselitteisiä ehdotuksia kansantalouden Pareto-parannuksiksi on vaikea esittää. Useimmat innovaatioiden ulkoisvaikutusten teoriat – kuten myös tässä tutkielmassa esitetyt kolme teoriaa – kuitenkin korostavat tuotekehityssektorin ja innovaattorien osittain menettämiä yksityisiä tuottoja, mikä puoltaa julkisia tuotekehitys- ja koulutustukia sekä verohelpotuksia kansantalouden innovaatiotoiminnan lisäämiseksi. Tutkielmassa luodaan vahvat teoreettiset perusteet aineettomille innovaatioille ja niiden ulkoisvaikutuksille talouden tuotannontekijöinä. Parannuksena neoklassisen kasvuteorian oletuksiin tai sosiaalista infrastruktuuria, kansakunnan historiaa, sen kulttuuriperintöä ja muita erikoispiirteitä korostaviin kasvuteorioihin tutkielma keskittyy tutkimaan innovaatioprosessin ydintä: uuden tiedon syntymistä ja sen hyödyntämistä. en
dc.language.iso fi en
dc.subject taloudellinen kasvu en
dc.subject ulkoisvaikutukset en
dc.subject endogeeninen kasvuteoria en
dc.subject tutkimus- ja tuotekehitys en
dc.subject teknologiadiffuusio en
dc.title Yritysten tutkimus- ja tuotekehitystyön ulkoisvaikutukset taloudellisen kasvun selittäjänä en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.36Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record