Ulkoisvaikutukset ja moraalin teoria

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Etholén, Mikael
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:28:30Z
dc.date.available 2009-09-08T09:28:30Z
dc.date.issued 2005-05-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10489
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielman näkökulmana on se, että moraali voisi toimia ihmisten vuorovaikutuksessa taloudellisessa mielessä ulkoisvaikutuksia sisäistävänä. Moraali on kansantaloustieteelle hankalasti selitettävä asia, koska se usein näyttää olevan ristiriidassa kansantaloustieteen perusoletuksen kanssa rationaalis-egoistisesta toimijasta. Moraali on tutkielmassa käsitetty erityisesti ihmisten toimintaan liittyvänä, valintoja ohjaavana tekijänä (teko on moraalisesti oikein tai väärin), joka täten ilmenee ihmisten arvostuksia kuvaavissa preferensseissä. Ajatus moraalin tällaisesta toiminnasta ei ole uusi, mutta toisaalta alan laajassa kansantaloustieteellisessä, filosofisessa ja muussa yhteiskuntatieteellisessa kirjallisuudessa näkemys ulkoisvaikutusten ja moraalin keskinäisestä riippuvuudesta on harvoin eksplisiittisesti esillä. Tutkielman aluksi pohditaan syitä moraalin ja talouden ongelmalliseen suhteeseen, käydään lyhyesti läpi esitettyä kritiikkiä kansantaloustieteen puutteellisuuksista suhteessa moraaliin, todetaan kansantaloustieteen juurien olevan syvällä yhteiskuntafilosofiassa ja muistutetaan utilitarismin erityisasemasta suhteessa kansantaloustieteeseen. Käsitteellisillä dikotomioilla pyritään kuvaamaan kuilua moraalin ja talouden lähestymistapojen välillä. Seuraavaksi tarkastellaan taloustieteellisiä ilmiöitä, joita analysoimalla moraalia on yritetty hahmottaa. Painotus tarkastelussa on ulkoisvaikutuksissa. Ulkoisvaikutuksen käsitteen ja Coasen teoreeman todetaan olevan keskeinen osa oikeustaloustiedettä, jossa taloustieteen apuvälinein tutkitaan lakien vaikutuksia.Vangin dilemman, joka on inspiroinut laajaa tutkimusta moraalin ja yhteistyön luonteesta, todetaan rakentuvan ulkoisvaikutuksista. Samoin julkishyödykkeet koostuvat ulkoisvaikutuksista. Evolutionaarisuuden todetaan tarjoavan kiinnostavan keinon myös moraalin tarkasteluun. Hyvinvoinnin taloustieteen tuloksista on myös mahdollista löytää ulkoisvaikutuksia ja tämän Pareto-käsitteet ovat hyödyllisiä myös moraalin analyysissä. Tämän jälkeen käsitellään kahta moraalin mallinnusta, joissa ulkoisvaikutuksia sisäistetään moraalin avulla. Mallit ovat keskenään varsin erilaisia. Kaplowin ja Shavellin (2001) malli optimaalisesta moraalijärjestelmästä kuvaa moraalitunteet yksilöiden valintaa ohjaavina tekijöinä, jotka yhteiskunta heihin iskostaa. Syyllisyyden ja hyveellisyyden tunteet kiinnitetään sääntöihin teoista, minkä jälkeen tutkitaan, miten tämä olisi optimaalista hyötyseuraamusten kannalta tehdä. Besterin ja Güthin (1998) malli pyrkii selvittämään moraalin perustaksi katsotun epäitsekkään käytöksen evolutionaarisia edellytyksiä. Kysymyksenä on: voiko altruismi olla evolutionaarisesti stabiilia? Vastauksena esitetään, että voi, mikä riippuu kuitenkin yksilöiden välisen vuorovaikutuksen luonteesta. Keskeisimmät lähteet ovat: L. KAPLOW − S. SHAVELL (2001): Moral Rules and the Moral Sentiments: Toward a Theory of an Optimal Moral System. NBER Working Paper No. 8688; sekä H. BESTER − W. GÜTH (1998): Is altruism evolutionarily stable? Journal of Economic Behavior & Organization, Vol. 34, 193-209. en
dc.language.iso fi
dc.subject moraali fi
dc.subject altruismi fi
dc.subject ulkoisvaikutukset fi
dc.subject etiikka fi
dc.subject mallinnus fi
dc.title Ulkoisvaikutukset ja moraalin teoria fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.31Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record