Selvityksiä / Working Papers

 

Recent Submissions

  • Autio, Minna; Huttunen, Kaisa; Härkönen, Susanna; Lindroos, Marko (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2008)
  • Kaartinen, Risto (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan rahapeleillä velkaantuneiden ongelmapelaajien arkista järkeilyä ja siihen kuuluvia heuristiikoita. Arkisen järkeilyn muotoja on kuvailtu talouden hallinnan, pelaamisen hallinnan ja hoitoon hakeutumisen kontekstissa. Aineisto kerättiin teemahaastat-teluilla, joita tehtiin kasvokkain, puhelimitse, sähköpostilla ja pikaviestinohjelmalla sekä verkkolomakkeella. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto muodostuu 14 teema-haastattelusta ja 332 verkkolomakevastauksesta. Analyysin pohjana toimi teemakortisto ja sen päälle rakentuivat tutkijan fenomenologiseen tulkintaan perustuvat päätelmät tutkittavi-en arkitiedon rakentumisesta. Tutkimuksen perusteella velkaantuneiden ongelmapelaajien talouden suunnittelu on yhtä olematonta kuin muillakin ylivelkaantuneilla. Taloudellisen suunnittelun puuttuminen ja pelirahojen sekoittuminen talousrahoihin velkaannuttavat taloutta, joko suoraan pelaamises-ta syntyvän velkaantumisen myötä tai sen takia, että velkaantumisella paikataan talouden hoitoon käytettävien rahojen vajetta. Velkaantuminen ei johdu puutteista tutkittavien arki-tiedossa tai yllättävistä käänteistä tutkittavien elämässä, vaan heuristiikoista, jotka johtavat peliongelmaiset syvempään ylivelkaantumiseen kasvavasta rahapelikulutuksesta johtuen. Ylivelkaantumisen taustalla ovat velkojen hallitseminen uudella velkaantumisella, yritys voittaa hävittyjä rahoja takaisin ja ratkaisun etsiminen taloudelliseen ahdinkoon pelivoitois-ta. Ylivelkaantumisen kokemisen seurauksena käyttöön otettiin resurssien kohdentamisen heuristiikkoja. Tällöin tutkittavat saattoivat vaihtaa paremmin hallittavaan rahapeliin, karsi-vat kaikesta muusta kulutuksesta kuin rahapeleistä, hankkivat lisätuloja tai eriyttivät peli-kassan talouskassastaan. Useilla tutkittavilla talouden tasapainottamiseen kohdistuneet toi-met eivät onnistuneet, jolloin siirryttiin pelin hallinnan heuristiikkoihin. Pelaamisen rajoit-tamiseksi nähtiin vaihtoehtoina pelipaikkojen välttely, oman rahan käytön säännöstely tai ongelman pakeneminen. Avunhakemisen sijaan tutkimuksessa tuli esille avun hakematta jättämisen järkeily. Apua ei haettu useimmiten johtuen tutkittavien kokemasta häpeästä. Tutkittavien avun hakeminen liittyi ulkoiseen pakkoon esimerkiksi läheisten toimesta. Vastuu arkisesta järkeilystä luovu-tettiin tässä vaiheessa usein läheisille. Omatoimista parantumista tukivat resurssien kohden-tamisen ja pelaamisen hallinnan heuristiikkojen lisäksi vertaistuki, joka haluttiin häpeän vuoksi hakea anonyymisti, esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla.
  • Kousa, Jari (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
  • Pessi, Paula (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
  • Autio, Minna; Lindroos, Marko; (Toim.) (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
    Järjestyksessään kahdeksas artikkelikokoelma sisältää läpileikkauksen Helsingin yli-opiston Taloustieteen laitoksen kuluttajaekonomian oppiaineessa vuonna 2006-2007 valmistuneista parhaista pro gradu –töistä. Kokoelman tarkoituksena on esitellä laitok-sella tehtävää tutkimustyötä niin tiedekunnalle kuin sen ulkopuolellekin.
  • Kiiskinen, Anna (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2007)
    Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää sitä, miksi suomalaiset internetinkäyttäjät asioivat verkkokaupoissa hyvin harvoin. Internetin käyttö kotitalouksissa on yleistä, mutta kuluttajat eivät ole jostain syystä halukkaita ostamaan tuotteita sähköisesti. Tutkimuksessa käytin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvantitatiivisen esitutkimuksen aineisto kerättiin internetin kautta käyttäen strukturoitua kyselylomaketta. Lomakkeeseen vastasi 126 henkilöä. Kvalitatiivinen aineisto koostuu 11 teemahaastattelusta, jotka suoritettiin verkossa käyttäen MSN Messenger -nimistä keskusteluohjelmaa. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin käyttäen teemoittelua. Kyselylomakkeeseen vastanneet sekä haastatteluihin osallistuneet olivat aktiivisia internetinkäyttäjiä, jotka eivät asioineet säännöllisesti verkkokaupoissa. Verkkokauppaa pidettiin nopeana ja vaivattomana tapana hankkia tuotteita. Verkosta sai tuotteita edullisesti, minkä lisäksi tuotteita oli helppo vertailla. Verkkokauppaan liittyy kuluttajan näkökulmasta kuitenkin monia ongelmia, joista suurimmiksi koettiin tuotteeseen tutustumisen vaikeus, liian pitkät toimitusajat, korkeat toimituskustannukset sekä sähköiseen asiointiin liittyvät luotettavuusongelmat. Näiden koettiin vähentävät olennaisesti halukkuutta sähköiseen ostamiseen. Verkkokaupassa korostuivat järkiperäiset syyt ja ostostenteon rationaalisuus. Tärkeimmäksi syyksi verkkokaupan vähäiseen suosioon paljastuikin se, että kuluttajat odottavat ostosten teon täyttävän myös muuta tarkoitusta kuin hyödykkeiden tehokkaan hankkimisen. Perinteinen kauppa tarjoaa tässä suhteessa monipuolisia elämyksiä. Perinteisissä kaupoissa ostosten tekoon liittyy usein vahvasti sosiaalinen puoli ja mahdollisuus ostosten tekoon yhtenä vapaa-ajanviettomuotona. Tällainen ulottuvuus puuttuu sähköisestä kaupasta kokonaan. Verkkokauppa voi kuitenkin palvella kuluttajia erinomaisesti silloin, kun ostokset halutaan hoitaa tehokkaasti. Verkon kautta on perusteltua hankkia esimerkiksi standardoituja tuotteita, joiden ostamiseen ei liity kovin vahvasti elämyksellinen puoli. Silti verkkokauppaan liittyy monenlaisia kehittämishaasteita niin verkkokaupan käytettävyyden kuin elämyksellisyydenkin näkökulmasta.
  • Rantala, Jenni (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
    The goal of this work was to describe the dumpster diving which is done by the persons who criticize consumption. This work discusses solely the dumpster diving of food from the dumpsters of the daily consumer goods trade. The research aims to find out what dumpster diving is, why somebody does it and what kind of life politics dumpster divers have. The empirical part of the work consists of qualitative research material. The qualitative data consists of eight theme interviews of the dumpster divers. The data was analyzed using themes. According to this research dumpster diving is a practical and recycling-based action. The dumpster divers re-use the eatable food from the dumpsters of the daily consumer goods trade. The dumpster divers interviewed in the research usually collect bread, vegetables and fruits from the dumpsters. They dumpster dive mostly at the dumpsters of the near-by trades after the closing hour. On the basis of the interviews it seems that the main reason for dumpster diving is the criticism of consumption. The dumpster divers criticize the growth of consumption and the amount of waste following it. By dumpster diving their food they are able to reduce both their own consumption and the amount of waste ending up to the waste tip. Some of the interviewees mentioned also the financial reasons, but only after the reasons connected to the criticism of consumption. However, nobody dumpster dived because of the financial need. The dumpster divers interviewed in the research are environmentally responsible people. They criticize the continuous economic growth which is occurring at the cost of the environment. Dumpster divers aim to reduce their own consumption and by that way have a positive effect on the ecological state of the world. By collecting their food from the dumpsters they are partially able to stay outside the consumer society and loosen their roles as consumers. Thereby the dumpster divers consider their own life style as the essential way of influencing. The interviewees want to show by their own example that it is possible and even desirable to live simple life in the affluent society.
  • Näkki, Kirsi (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
    The goal of my study was to find out reasons for sustainable consumption habits through consumer identity. I focused on voluntary simplicity as a consumer identity, its motives and its limits for consumption. Also collective and personal interests were discussed from the point of view of sustainable consumption. The empirical part of the research consists of 12 interviews. The target group included high-educated parents of small children who value environmental protection. I got the interviewees through "Vihreä lanka" -journal, "Ylevi" (an internet discussion page of the Greens) and faculty e-mail lists. I wrote a summary of each interview and I analysed the data by dividing it into themes. The reliability of the data was tested by letting the interviewees read the summary of their interview. This research shows that sustainable consumption is not easy to follow for the level of western consumption is very high. Some of the interviewees found sustainable consumption easy to follow in their everyday consumption choices while others found it easier through big consumption choices with long-term effects. The motives for sustainable consumption were found from values, a sense of duty toward the environment and a desire to keep it as good as possible for the children. Also the support of a close person was important. The most important factors for sustainable consumption were own attitude and strong will. The interviewees defined their own limits of consumption and were not willing to cross these limits. Nevertheless, the limits could be altered if the living situation changed. A person’s pain threshold was the reason for not having given up all of the unsustainable consumption habits. The birth of children changed consumption habits because of new needs. Parents also wanted to set a good example for their children. Sustainable consumption is a collective interest from the point of view of environmental protection. The interviewees felt that policymakers contribute more to economical than ecological development. The interviewees carried out collective interest by consuming sustainably even though they didn’t feel it gave them any direct benefit. In some cases the benefits of sustainable consumption could be experienced as an individual advantage. Sustainable consumption has no clear limits. The limits of own consumer identity help to make decisions of consumption. Moral pleasure and the control of own consumption act as more important spurs for sustainable consumption than social norms and economical goads. At the end voluntarily chosen simple consumption is always connected with the own will of the consumer.
  • Oranen, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Mattila, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Kulmala, S.; Lindroos, M. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Hattunen, P. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Kalmari, J. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)
  • Lindroos, M. (Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, 2006)