Onko tyylillä väliä? : Erottautumisia ja yhteenliittymisiä hevimetallikulttuurissa

Abstract

Hevimetallin musiikkityylin suosio ja bänditoiminnan aktiivisuus Suomessa herätti tutkimuksellisen mielenkiintoni hevimetallikulttuuria kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena on täsmentää tyylin ja yhteisöllisyyden merkitystä hevimetallikulttuurissa. Tyylin ja yhteisöllisyyden merkitystä tarkastellaan rankkaa metallimusiikkia soittavien bändien jäsenten näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään millaisia merkityksiä metallibändin jäsenet itse hevimetallikulttuurin tyylille ja yhteisön muodoille antavat. Teoreettisina apuvälineinä toimivat tyylin ja yhteisöllisyyden käsitteet, joiden avulla myös hevimetallikulttuurin alakulttuurimerkitystä pyritään täsmentämään. Tutkimusaineisto muodostuu seitsemästä metallimusiikkia soittavan bändin haastattelusta, joissa oli kaikkiaan mukana yksitoista haastateltavaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen teemahaastattelu, koska tarkoituksena oli selvittää bändin jäsenten omia hevimetallikulttuurille antamia merkityksiä. Keskeisenä tutkimustuloksena voidaan pitää, että hevimetallikulttuurin tyyli ei ollut luokkarakenteen vaikutuksesta syntyvää, kuten perinteinen alakulttuuritutkimus olettaa. Sen sijaan hevimetallialakulttuuri muotoutui musiikkityylin kiinnittyneen makuvalinnan avulla tapahtuvan erottautuminen ja yhteenliittymisen pohjalta. Erottautumista tehtiin suhteessa hevimetallikulttuurin ulkopuolisiin musiikkityyleihin, mutta erottautumista tapahtui myös hevimetallikulttuurin sisällä. Näissä erottautumisissa tuotettiin oman metallikulttuuriryhmän ydintä, jossa negaation kautta erottauduttiin vieraiksi koetuista tyyleistä. Rankka tyyli representoi musiikilliselta osaltaan fyysistä "Suo, kuokka ja Jussi"-myyttiä ja olemisen tavassa arvostettiin Tuntemattoman sotilaan "korpisoturin" hengessä idealisoituvaa toverellisuutta ja hienostelemattomuutta, joka tuotti vertaisuuden ideaalia. Nykypäivän tyyliin perustuvaa yhteisöllisyyttä on pidetty helposti vaihdettavana, mutta hevimetallikulttuurin tyylin ja yhteisöihin oltiin valmiita sitoutumaan. Hevimetallikulttuurin tyylityön puitteissa käsiteltiin nykyaikaa kuvaavien murrosten teemoja (individualismi ja sukupuoliroolien murros). Hevimetallialakulttuurin bänditoiminnan tyylityön puitteissa toteutui, niin individualistisen itseilmaisun, kuten myös yhteisöllisten siteiden voimistamisen ja oman sukupuolityylin määrittelyn mahdollisuus. Tärkeimmiksi lähdeteoksiksi muodostuivat David Muggletonin: The Post-Subcultures Reader, Sarah Thorntonin: Club Cultures: Music, Media and Subcultural Capital ja Jaana Lähteenmaan: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri ja muut nykypäivän alakulttuureita käsittelevät teokset sekä Michel Maffesolin kirja: Maailman mieli. Yhteisöllisyyden tyylin muodoista.