Avoin koordinaatiomenetelmä ja hyvän hallinnon periaatteet : Uuden hallintatavan tarkastelua Euroopan unionin koulutuspoliittisessa yhteistyössä suomalaisesta näkökulmasta

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Havula, Anna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:29:17Z
dc.date.available 2009-09-08T09:29:17Z
dc.date.issued 2008-01-18
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10553
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Euroopan unioni otti käyttöön vuonna 2000 käynnistetyn Lissabonin strategian toimeenpanemiseksi uuden yhteistyömenetelmän, jota kutsutaan avoimeksi koordinaatiomenetelmäksi. Menetelmän avulla eurooppalaista yhteistyötä voidaan tehdä aloilla, joilla EU:lla ei ole omaa toimivaltaa. Avoimessa koordinaatiomenetelmässä yhteisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta tapahtuu Euroopan tasolla, mutta jäsenmaat voivat itse päättää, miten haluavat tavoitteisiin pyrkiä. Uudessa verkostomaisessa hallintatavassa korostetaan osallistumista, hajautettua lähestymistapaa ja oppimista. Avoimella koordinaatiomenetelmällä katsotaan olevan edellytyksiä kehittää eurooppalaista hallintatapaa, mutta sen käyttöön liittyy myös varauksellisuutta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on vastata avointa koordinaatiomenetelmää käsittelevän empiirisen tutkimuksen tarpeeseen. Avointa koordinaatiomenetelmää tarkastellaan hallintatutkimuksen näkökulmasta, joka nähdään EU:n tutkimuksessa perinteisiä integraatioteorioita täydentävänä tutkimussuuntauksena. Tapaustutkimuksessa keskitytään koulutuspolitiikkaan ja erityisesti ammatillisen koulutuksen EU-yhteistyöhön. Tarkoituksena on kartoittaa niitä yhteistyöprosesseja ja -käytäntöjä, joita avoin koordinaatiomenetelmä on koulutussektorille muodostanut. Uusien yhteistyökäytäntöjen yksityiskohtaisen kuvaamisen jälkeen tutkimuksessa arvioidaan hallintatavan toimintaa hyvän hallinnon näkökulmasta. Tällöin kysytään, kuinka hyvin komission (KOM 2001/ 428 lopullinen) muotoilemat hyvän hallinnon periaatteet, avoimuus, osallistuminen, vastuun selkeys, tehokkuus ja johdonmukaisuus, toteutuvat uutta hallintatapaa sovellettaessa. Tehokkuuteen liittyen tutkimuksessa keskitytään avoimessa koordinaatiomenetelmässä muodostuvaan oppimisprosessiin. Tutkimusaineisto- ja menetelmät ovat laadullisia. Kartoitettaessa uuden yhteistyömenetelmän toimintaa koulutuksen alalla tutkimusaineistona hyödynnetään koordinaatiomenetelmän soveltamisen ohessa tuotettuja Euroopan unionin ja Suomen opetusministeriön asiakirjoja. Syntynyttä näkemystä syvennetään haastattelemalla koulutusalan suomalaisia asiantuntijoita opetusministeriöstä ja opetushallituksesta. Aineisto rajaa tutkimusta siten, että kansallisen tason toimintaa tarkastellaan lähinnä Suomen näkökulmasta. Avoin koordinaatiomenetelmä toimii koulutuksen alalla rinnakkain perinteisen yhteisömetodin kanssa. Koordinaatiomenetelmä on tuonut alan yhteistyölle kokonaisvaltaisen kehyksen, jonka puitteissa toimijat luovat toisiinsa yhteyksiä monin tavoin. Yleiskuva hyvän hallinnon toteutumisesta on varovaisen myönteinen. Avoin koordinaatiomenetelmä on selvästi aktivoinut koulutuspolitiikan toimijoita ja tuonut yhteistyöhön niin ennakoitavuutta kuin ryhtiäkin. Maiden kiinnostus muilta oppimiseen on kasvanut, ja kokemusten vaihto katsotaan hyvin antoisaksi. Vaikka koordinaatiomenetelmän mukaista seuranta- ja oppimisprosessia leimaa vahva virkamieskeskeisyys, on ammatillisen koulutuksen alalla myös erittäin hyviä kokemuksia tavoitteiden toimeenpanon avoimesta valmistelusta ja ruohonjuuritason toimijoiden osallistumisesta. Hallintatavan suurimmat ongelmat koskevat läpinäkyvyyttä. Hallintapa on yhtäältä joustava, koska sen toiminnasta ei ole määrätty säännöin. Toisaalta sääntöjen puuttuminen tekee yhteistyöstä vaikeasti lähestyttävää ulkopuolisille. Roolijako toimijoiden välillä on selvä, joskin koordinaatiomenetelmä on tuonut joitakin muutoksia rooleihin. Uuden hallinnan keskeisimpiä ongelmia on se, että perinteistä säädöstyötä tekevät parlamentaariset elimet jäävät siitä helposti sivuun. en
dc.language.iso fi
dc.subject Euroopan unioni fi
dc.subject Hallinta fi
dc.subject hallinto fi
dc.subject EU-politiikka fi
dc.subject avoin koordinaatiomenetelmä fi
dc.subject koulutus fi
dc.subject yhteistyö fi
dc.subject koulutuspolitiikka fi
dc.subject Suomi fi
dc.subject Eurooppa fi
dc.title Avoin koordinaatiomenetelmä ja hyvän hallinnon periaatteet : Uuden hallintatavan tarkastelua Euroopan unionin koulutuspoliittisessa yhteistyössä suomalaisesta näkökulmasta fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.49Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record