Ulkoistaminen strategisena instrumenttina yritysten tuotantopäätöksissä ja neuvotteluvälineenä ammattijärjestön ja yritysten sopimustilanteessa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Ollila, Anna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:29:24Z
dc.date.available 2009-09-08T09:29:24Z
dc.date.issued 2005-09-19
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10563
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Nykypäivänä kovenevan tuotekilpailun myötä yritykset pyrkivät keskittymään ydinosaamiseensa. Toisen maailmansodan jälkeen merkittävästi vapautuneet maailmanmarkkinat sekä logistiikan ja informaatioteknologian kehitys ovat mahdollistaneet länsimaisen perustuotannon ulkoistamisen paitsi kotimaassa myös alhaisten tuotantokustannusten maihin, mm. Kiinaan ja Intiaan. Länsimaita monin paikoin sitkeästi vaivaava korkea työttömyysaste hiertää kuitenkin kansalaisten mieliä. Ulkoistamista analysoivan tilastollisen tutkimusaineiston puuttuessa aihe herättää ristiriitaisia tunteita erityisesti työikäisen väestön keskuudessa - medioissa tulvii puheenvuoroja ulkoistamisen puolesta ja vastaan. Tässä tutkielmassa nostetaan esille kaksi ajankohtaista näkökulmaa ulkoistamiskysymykseen: yrityksen strategiset valinnat tuotantopäätöksissä ja työmarkkinajärjestöjen merkitys ulkoistamispäätöstä tehtäessä. Työssä perehdytään ensin ulkoistamisesta tuotettuun kirjallisuuteen ja paneudutaan sitten tarkemmin siihen, miten yritykset käyttävät tuotantotavan valintaa strategisena instrumenttina toimiessaan kilpailullisilla lopputuotemarkkinoilla. Tämä lisäksi tarkastellaan vahvan ammattijärjestötoiminnan vaikutusta yrityksen päätökseen ulkoistaa toimintojaan ja ulkoistamispäätöksen vaikutusta palkka- ja työllisyystason määräytymiseen. Työn analyyttisen tarkastelun keskiössä ovat Shyn ja Stenbackan (2003) strategisen ulkoistamisen malli sekä Skaksenin (2004) ulkoistamista, ammattijärjestöjä ja työmarkkinoita käsittelevä malli. Peliteoreettiset mallit ratkaistaan takaperoista induktiota apuna käyttäen. Mallin pohjalta strategisesta ulkoistamisesta tehdyt johtopäätökset ovat seuraavat. Ensiksi, lopputuotemarkkinoilla kiristyvä kilpailu kannustaa yrityksiä ulkoistamaan panostuotantoaan. Kun viime vuosina maailmanmarkkinat ovat laajentuneet paikallisen sijasta globaaleiksi, myös ulkoistamistoiminta on näin ollen kasvanut merkittävästi. Toisena, yrityksen ulkoistamispäätökseen vaikuttavat tekijät ovat moninaiset. Panos- ja lopputuotemarkkinoilla tapahtuvan kilpailun lisäksi siihen vaikuttavat ainakin toimialan luonne (tuotannossa tarvittavien kiinteiden kustannusten suuruus), potentiaaliset valvontakustannukset ja lainsäädäntö. Yrityksen strategisten valintojen tarkastelun lisäksi työssä tutkitaan, miten vahva ammattijärjestötoiminta vaikuttaa yrityksen päätökseen ulkoistaa toimintojaan kansainvälisesti ja kuinka ulkoistamispäätös vaikuttaa palkka- ja työllisyystason määräytymiseen. Keskeisiä johtopäätöksiä on kolme. Ensiksi, potentiaalinen kv- ulkoistaminen (uhka ulkoistamisesta) vaikuttaa merkittävästi neuvottelutulokseen yritysten ja ammattijärjestöjen välisessä palkka- ja työllisyysneuvotteluissa. Ammattijärjestö on valmis joustamaan palkkatasossa pitääkseen tuotannon kotimaassa. Toiseksi, kv-ulkoistamisen toteutuessa kotimainen palkkataso nousee ja työllisyys laskee. Näin tapahtuu erityisesti, jos koti- ja ulkomaiset tuotantotavat ovat substituutteja keskenään. Jos koti- ja ulkomaantuotteet ovat komplementteja keskenään, kotimaan työmarkkinavaikutukset heikkenevät tuotannon siirtyessä ulkomaille. Kolmantena, kv-ulkoistamisen aiheuttama positiivinen vaikutus yritysten voittoon on merkittävämpi kuin vertikaalisesta integraatiosta aiheutuva haitta olettaen, että toimialan kokonaisvoitto kasvaa monikansallisen suuryrityksen muodostuttua. Vahvat, vertikaalista integraatiota tukevat ammattiliitot ovat näin ollen yksi peruste sille, että eurooppalaiset monialayritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille. en
dc.language.iso fi
dc.subject ulkoistaminen fi
dc.subject strategiset valinnat fi
dc.subject ammattijärjestöt fi
dc.subject työmarkkinat fi
dc.title Ulkoistaminen strategisena instrumenttina yritysten tuotantopäätöksissä ja neuvotteluvälineenä ammattijärjestön ja yritysten sopimustilanteessa fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.41Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record