"Firman etua tässä ajetaan, eihän se nyt mikään salaisuus ole" : Edunvalvonnan asema suomalaisissa yrityksissä sekä edunvalvontareittien käyttö Euroopan unionin päätöksentekoon vaikuttamiseksi

Abstract

Poliittiset päätökset eivät synny tyhjiössä. Päätöksentekoprosesseihin lainsäädännön muodostamiseksi osallistuu julkisten tahojen lisäksi monia muita toimijoita. Yksityisten toimijoiden näkökulmasta poliittinen päätöksenteko voi aiheuttaa näiden toiminnalle tilanteesta riippuen haittoja tai mahdollisuuksia. Näin ollen toimijoilla on intressi pyrkiä vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin. Tätä poliittisen päätöksentekoon kohdistuvaa vaikuttamista kutsutaan edunvalvonnaksi tai lobbaamiseksi. Poliittiseen päätöksentekoprosessiin vaikuttamaan pyrkivät toimijat sekä vaikuttamistavat ovat tärkeä tutkimuskohde valtio-opillisesti. Suomessa edunvalvonta, erityisesti EU-kontekstissa, on kuitenkin jäänyt tukimuskirjallisuudessa yllättävän vähälle huomiolle. Yllättäväksi empiirisen tutkimuksen vähyyden tekee myös se seikka että samalla kun EU-lobbauksen välttämättömyys tunnistetaan, suomalaista edunvalvontaosaamista arvostellaan puutteelliseksi. Tutkimuksen niukkuudella voi olla myös vaikutuksensa siihen, miksi edunvalvonnalla, lobbauksella, on leimallisen huono kaiku Suomessa. Sitä pidetään usein EU:n lieveilmiönä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan yhtä vaikuttamaan pyrkivää toimijaryhmää: yrityksiä. Tarkastelun kohteena ovat suomalaiset yritykset ja näiden edunvalvonta EU-kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin tarkastellayritysten ja EU-tason päätöksentekijöiden suhdetta ja lobbausta välineenä tässä suhteessa. Kiinnostus kohdistuu siihen, mikä on lobbauksen asema isoissa suomalaisissa yrityksissä. Toisekseen tarkastellaan reittejä, joiden kautta yritykset pyrkivät vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoon. Vaikuttamisreittien osalta käsitellään kahta ulottuvuutta: 1) Bryssel-reittiä ja kansallista reittiä sekä 2) suoraa ja epäsuoraa reittiä, joista viimeksi mainitut pureutuvat itsenäisen lobbaustoiminnan ja kollekstiivisen toiminnan suhteeseen. Suomalaisten yritysten edunvalvontaa unionin päätöksentekoon vaikuttamiseksi on lähestytty haastattelemalla yritysten johtotason henkilöitä, joiden vastuualueeseen lobbaaminen ja/tai sen koordinointi kuuluvat. Tutkielman tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, joka on toteutettu u8sean tapauksen asetelmalla. Työssä nojataan aiempaan tukimukseen EU-edunvalvonnasta. Analyyttisena työkaluna käytetään niin sanottua sidosryhmäkonseptia sekä pluralismi-korporatismi -jakoa. Vaikuttamisessa nojataan sekä Bryssel- että kansalliseen reittiin, korostetusti ensimmäiseen. Kansallista tasoa ei siten katsota välttämättömäksi askeleeksi unionin päätöksentekoon vaikuttamiseksi. Tulos poikkeaa aiemman kirjallisuuden näkemyksestä. Yritykset pyrkivät vaikuttamaan toisinaan selkeästi itsenään, toisinaan etujärjestöjensä kautta, usein reittejä käytetään samanaikaisesti. Aiempi tutkimuskirjallisuus on problematisoinut monien reittien samanaikaista käyttöä kustannustehottomaksi ja epäorganisoiduksi. Tarkastellut suomalaiset yritykset sen sijaan näkivät, että useampien vaikuttamisreittien samanaikainen käyttö tehostaa lobbausta. Yrityksen näkökulmasta edunvalvonnassa on kyse kokonaisuudesta, jossa osiot - lobbaaminen itsenäisesti ja kollektiivisesti - täydentävät toisiaan.