Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Yhdysvaltain presidentin ja kongressin välisten suhteiden merkitys Kiinan Most Favored Nation -kysymyksessä Clintonin hallintokaudella 1993-2000

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Sovasto, Jussi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:30:48Z
dc.date.available 2009-09-08T09:30:48Z
dc.date.issued 2003-02-03 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10677
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkielman kohteena on Yhdysvaltain Kiinan politiikan muodostuminen presidentti Bill Clintonin hallinnon aikana vuosina 1993-2000. Yhdysvaltain Kiinan politiikasta tutkittavaksi tapaukseksi on valittu kysymys Kiinalle vuosittain myönnetystä kauppapoliittisesta suosituimmuusstatuksesta eli MFN-statuksesta (Most Favored Nation). Tutkimalla MFN-statuksesta käytyä keskustelua Yhdysvaltain kongressin ja presidentin johtaman toimeenpanohallinnon välillä pyritään vastaamaan tutkielmassa esitettyihin kysymyksiin. Tarkoituksena on tarkastella presidentin ja kongressin suhteita ja etenkin tämän suhteen vaikutusta USA:n ja Kiinan suhteisiin. Tästä johtuen työn näkökulma on osittain sisäpoliittinen, mutta tutkittavan MFN-tapauksen vaikutukset ovat Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa selvästi esillä. MFN-statuksen merkitys kansainvälisen politiikan kannalta näkyi Yhdysvaltain ja Kiinan taloussuhteissa ja Kiinan WTO-jäsenyyden aikataulussa. Tutkielman teoreettinen perusta pohjautuu tradition ja intressien merkitykselle Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan vaikuttavina tekijöinä. Teoreettinen perusta rakentuu eri tutkijoiden, lähinnä John Mearsheimerin näkemykseen kansallisista intresseistä Yhdysvaltain ulkopolitiikan taustalla. Intressijaottelun perusnäkemys on realististen intressien eli kansallisen ja taloudellisen turvallisuuden ristiriita Yhdysvaltalaisessa ulkopoliittisessa keskustelussa esiintyviin moraalinäkemyksiin ja arvoihin. Näitä ovat demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Tutkielman primääriaineistona on käytetty erilaisia Clintonin hallinnon ja kongressin virallisia dokumentteja. Näitä ovat olleet Clintonin hallinnon poliittiset ja diplomaattiset lausunnot, kongressin pöytäkirja ja lakialoitteet ja ehdotukset, joita kongressissa on esitetty MFN-statukseen liittyen. Sekundääriaineistona on käytetty tieteellisiä teoksia, tutkimuksia sekä artikkeleita USA:n ja Kiinan välisistä suhteista. Teorialähteenä on käytetty John Mearsheimerin teosta The Tragedy of Great Power Politics. Tutkimusmetodi on perustunut primäärilähteiden analysointiin ja sitä kautta on pyritty muodostamaan kuva kongressin ja presidentin hallinnon suhteista MFN-kysymyksessä. Primäärilähteistä on etsitty perusteluita valitulle politiikalle ja viittauksia kongressin ja presidentin välisestä ristiriidasta suhteessa tutkimustapaukseen. Tältä osin tutkielma edustaa kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena on havaittu ristiriita kansallisen intressin painotuksessa Clintonin ja kongressin välillä. Tärkein tulos on kongressin ja presidentin hallinnon eroaminen suhteessa kansallisen turvallisuuden ja talouden intressien tärkeyteen. Kongressille turvallisuusintressi on ollut tärkeämpi. Clintonin politiikka on painottanut taloudellisten aspektien tärkeyttä. Kongressin merkitys Yhdysvaltain Kiinan politiikassa on kaksijakoinen. Kongressi tuki Clintonin hallinnon politiikkaa MFN-statuksen suhteen, mutta halusi säilyttää vaikutusvaltaansa Kiinan politiikan suhteen, kun MFN-statuksen vuosittainen käsittely poistui vuoden 2000 lainmuutoksen jälkeen. en
dc.language.iso fi en
dc.subject Yhdysvallat en
dc.subject Kiina en
dc.subject presidentti en
dc.subject kongressi en
dc.subject suosituimmuusperiaate en
dc.title Yhdysvaltain presidentin ja kongressin välisten suhteiden merkitys Kiinan Most Favored Nation -kysymyksessä Clintonin hallintokaudella 1993-2000 en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.28Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account