Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Labour, international computers ja idänkauppa : taistelu kylmän sodan tietokoneista 1968–1971

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Poliittinen historia (Yhteiskuntahistorian laitos) fi
dc.contributor University of Helsinki, Political History (Department of Social Science History) en
dc.contributor Helsingfors universitet, Politisk historia (Institutionen för samhällshistoria) sv
dc.contributor.author Roppola, Juha
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:32:36Z
dc.date.available 2009-09-08T09:32:36Z
dc.date.issued 2008-05-12 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10822
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Vuonna 1968 Neuvostoliitto halusi mukaan nopean tietokoneistumisen aikakauteen ja ostaa brittiyritys International Computersin (ICL) uusia tehokkaita digitaalisia tietokoneita. ICL:n lupaavan liiketoiminnan päänavaus törmäsi kuitenkin amerikkalaisten vastustukseen. Koska kyse oli kolmannen sukupolven tietokoneista eli kauppasaarron alaisesta strategisesta kaupasta, se vaati USA:n hyväksynnän. Britannian pääministeri Harold Wilson, joka oli ymmärtänyt tietokoneiden merkityksen kasvun, henkilökohtaisesti antoi kaiken tukensa tietokoneiden idänkaupalle. Lopulta amerikkalaiset taipuivat kompromissiin. Tässä tutkielmassa väitetään, että ICL oli erityisen tärkeä Harold Wilsonin Labour-hallitukselle, mikä korosti myös tietokoneiden idänkaupan merkitystä. Ilman hallituksen tukea ICL ei olisi menestynyt Neuvostoliiton markkinoilla länsiyrityksistä parhaiten. Tutkimuksessa on uutta arkistolähteisiin perustuvaa tietoa tapauksesta ja monitasoinen lähestymistapa, jota aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole käytetty. Tässä tutkitaan tarkemmin neljän tietokoneen viennin vaiheita, jotka hiersivät eniten USA:n ja Britannian välejä. Amerikkalaiset asettuivat vastustamaan tiukasti tietokoneiden vientiä Neuvostoliittoon strategisin perustein ja asiassa jouduttiin vetoamaan suoraan presidentti Richard Nixoniin. Yhdysvallat piti läheistä liittolaistaan tiukemmin kiinni lännen Neuvostoliittoa kohtaan asettamasta kauppasaartopolitiikasta, jota valvoi yhteistyöjärjestö Cocom, kun Britannia puolestaan painotti idänkaupassa enemmän taloudellisia intressejään. Brittien pahimmaksi kilpailijaksi idänmarkkinoilla nousikin Ranska, joka suhtautui teknologian vientikieltoihin välinpitämättömästi. Britannian taloudellinen teollinen kehitys olivat jääneet jälkeen sen tärkeimmistä kilpakumppaneista, mikä alkoi herättää kasvavaa huolta 60-luvulla. Vuonna 1964 valtaan noussut Britannian työväenpuolue Labour syytti konservatiiveja kestämättömästä "stop-go" -taloudenpidosta ja tarjosi tilalle teknologista vallankumousta. Vienninedistämisellä pyrittiin korjaamaan suurta vaihtotaseen vajetta, joka nähtiin keskeisenä taloudellisena ongelmana. Labourin uudessa teknologiapolitiikassa näkyvimpään rooliin nousi tietokoneteollisuus. ICL muodostettiin juuri vuonna 1968 Labour-hallitukselle tärkeässä fuusiossa, jota se tuki avokätisesti, kilpailemaan amerikkalaisen markkinajohtaja IBM:n kanssa. IBM ei vielä vaikuttanut Neuvostoliiton markkinoilla, mikä teki niistä ICL:lle vieläkin houkuttelevammat. Merkittävästä tietokoneteollisuuden 1960-luvun kilpailusta, josta IBM selvisi voittajana, ei ole kunnon tutkimusta. Tämä tutkielma valottaa asetelmaa idänkaupan kautta. Idänkauppaan ladattiin odotuksia myös Amerikassa ja monet yritykset tutkivat mahdollisuuksia idän markkinoilla. Juuri suuret odotukset alleviivasivat idänkaupan merkitystä. Vaikka taloudellisen kylmän sodan ja kauppasaartotutkimuksen piirissä viitataan usein "taloudellisiin intresseihin" tai kansalliseen politiikkaan, tämä tutkielma nostaa ne uudella tapaa keskeisiksi lähtökohdiksi. Tämä on tutkimus pikemminkin vienninedistämisestä ja teknologian poliittisuudesta kuin vientikielloista. en
dc.language.iso fi en
dc.subject idänkauppa en
dc.subject tietotekniikka en
dc.subject teknologiateollisuus en
dc.subject kylmä sota en
dc.subject Tony Benn en
dc.subject Cocom en
dc.subject Harold Wilson en
dc.subject ICL en
dc.title Labour, international computers ja idänkauppa : taistelu kylmän sodan tietokoneista 1968–1971 en
dc.identifier.laitoskoodi 7141 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.56Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account