Hajakuormituksen kontrolli epätäydellisen informaation vallitessa: Kollektiiviseen valvontaan perustuvat ohjauskeinot

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Schalin, Minna
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:33:07Z
dc.date.available 2009-09-08T09:33:07Z
dc.date.issued 2002-03-06 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10863
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan ravinnepäästöjen kontrollointia ja siihen liittyviä informaatio-ongelmia. Epätäydellisen informaation oloissa etsitään optimaalista ohjauskeinoa, jolla saavutettaisiin hajakuormituksen sosiaalisesti toivottava taso. Informaation puutteesta johtuen ohjauskeinoilla voidaan saavuttaa vain second-best-ratkaisu. Informaatio-ongelmista keskeisellä sijalla ovat luonnon stokastisuudesta johtuva epävarmuus sekä epäsymmetrisen informaation moral hazard -ongelma. Ravinnepäästöt ovat luonteeltaan ns. hajakuormitusta (nonpoint source pollution) ja ne ovat peräisin etupäässä peltojen lannoituksesta. Hajakuormitus tarkoittaa saastetta, jonka päästölähdettä ei voida yksiselitteisesti määritellä eikä paikantaa. Hajakuormitukselle on tyypillistä, että ensinnäkin sekä päästön kulkeutumiseen että veden kokonaiskuormitukseen vaikuttavat stokastiset tekijät. Näitä tekijöitä ovat luonnon vaihtelevuuteen liittyvä epävarmuus kuten sääolosuhteet (tuuli, sademäärä yms.), ja niillä on ennalta arvaamaton vaikutus sekä päästön huuhtoutumiseen että kokonaiskuormituksen esiintymiseen. Toiseksi yksittäistä päästöä on mahdoton erottaa vesistön muusta kuormituksesta eikä päästön alkuperää ole mahdollista jäljittää. Lisäksi hajakuormituksen ongelmana on, että päästölähteet ovat kooltaan melko pieniä (verrattuna mm. teollisuuden saastuttajiin) ja niiden lukumäärä on suuri. Hajakuormitukseen liittyy siis piirteitä, jotka vaikeuttavat optimaalisen saastekontrollin asettamista. Ohjauskeinon optimaalinen asettaminen vaatii tietoa mm. päästömääristä ja toteutuneesta päästövähennyksestä, ja lisäksi yhteiskunnan suunnittelijan täytyy pystyä valvomaan, että asetettuja määräyksiä noudatetaan. Perinteisiä saastekontrollin keinoja (esim. määrärajoite, päästömaksu) ei voida sellaisenaan käyttää, koska ne perustuvat enimmäkseen täyden informaation malleihin - hajakuormitussaasteen ongelmat johtuvat nimenomaan epätäydellisestä informaatiosta. Tutkielmassa analysoidaan kolmen mallin avulla kahden tyyppisiä hajakuormituksen ohjauskeinoja. Yhteistä näille malleille on, että ne kaikki perustuvat kollektiiviseen valvontaan eli kokonaissaastetason tarkkailuun perustuviin maksuihin. Malleissa keskitytään hajakuormituksen erityisluonteeseen, ja täten ne poikkeavat perinteisistä saastekontrollin keinoista. Kannustimet ja epätäydellinen informaatio ovat keskeisellä sijalla ohjauskeinon suunnittelussa. Kukin malli keskittyy vain yhteen tai muutamaan hajakuormituksen ongelmaan kerrallaan, jolloin muut ongelmat jäävät vähemmälle huomiolle. Mallien perusteella voidaan päätellä, että hajakuormituksen optimaalisen ohjauskeinon asettaminen on vaativa tehtävä, sillä hyvästä suunnittelusta huolimatta tarvittavaa informaatiota on vaikea saada. Ei siis ole olemassa hajakuormituksen kontrollikeinoa, joka ottaisi kattavasti huomioon kaikki informaation epätäydellisyydestä johtuvat ongelmat. Mallit antavat kuitenkin tukea sille, että hajakuormituksen kontrolli on teoriassa mahdollista toteuttaa siten, että informaatio-ongelmista johtuvaa second-best-ratkaisua voidaan parantaa tehokkaalla ohjauskeinojen suunnittelulla. en
dc.language.iso fi en
dc.subject vesistönkuormitus - ohjauskeinot en
dc.subject hajakuormitus en
dc.subject epätäydellinen informaatio en
dc.subject kannustinjärjestelmä en
dc.title Hajakuormituksen kontrolli epätäydellisen informaation vallitessa: Kollektiiviseen valvontaan perustuvat ohjauskeinot en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.20Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record