Paikallinen ja keskitetty sopiminen julkisella sektorilla

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Loijas, Jyrki
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:33:29Z
dc.date.available 2009-09-08T09:33:29Z
dc.date.issued 2005-03-24
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10892
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimusongelmani on julkisen sektorin työmarkkinoiden mallintaminen. Pääteorioina käytän Nashin neuvotteluratkaisuun ja ammattiliittoteoriaan pohjautuvia T. Falchin julkisen sektorin neuvottelumalleja sekä tehokkuuspalkkamalliteoriaa. Tarkastelen ammattiliittomallia ja tehokkuuspalkkamallia toistensa komplementteina. Keskeistä nimenomaan julkisen sektorin työmarkkinoita mallinnettaessa on budjettirajoitteen sitovuus tai joustavuus. Esittelen aluksi lyhyesti Nashin neuvottelumallin teoreettista taustaa valaistakseni hieman sitä, mistä yleinen Nashin neuvotteluratkaisu syntyy. Keskeisiä epäsymmetrisyyttä neuvotteluihin tuovia tekijöitä ovat neuvotteluosapuolten erilaiset diskonttotekijät ja reaktioajat vastapuolen tarjoukseen. Myös se kumpi osapuoli tekee ensimmäisen neuvottelutarjouksen tuo jonkin verran epäsymmetrisyyttä neuvotteluun. Tehokkuuspalkkamalli pyrkii selittämään sitä, miksi työnantajan kannattaa joissakin tapauksissa maksaa parempaa palkkaa kuin kilpailullinen palkka. Näitä syitä saattavat olla työmotivaation lisääminen työntekijöiden keskuudessa, hyvien työntekijöiden irtisanoutumisten vähentäminen ja rekrytointikustannusten vähentäminen. Esittelen Summersin, Romerin ja Sanfeyn tehokkuuspalkkafunktiot. Keskeistä tehokkaan työpanoksen optimoinnissa on, että tehokkaan työpanoksen yksikkökustannus minimoituu, kun tehokkaan työpanoksen jousto palkan suhteen on yksi. Tämä tunnetaan Solow"n ehtona. Kerron myös vähän Romerin pohdintoja palkkajäykkyyden ja työttömyyden yhteydestä. Seuraavaksi esittelen pro graduni ydinteorian, joka on T. Falchin esittämät kolme paikallista julkisen sektorin neuvottelujärjestystä ja keskitetty neuvottelumalli. Näissä keskeisellä sijalla on budjettirajoitteen sitovuus, ammattiliiton hyötyfunktion painotus palkan ja työllisyyden suhteen sekä ammattiliiton neuvotteluvoima palkan ja työllisyyden suhteen. Rahoittajalle paikallinen sitovan budjettirajoitteen malli näyttäisi T. Falchin esittämistä neuvottelumalleista olevan paras. Keskitetty neuvottelumalli muuttuu rahoittajalle edullisimmaksi vaihtoehdoksi, jos ammattiliiton neuvotteluvoima työllisyyden suhteen on huomattavan suuri. Jos taas ammattiliitolla on suuri neuvotteluvoima palkan suhteen, paikalliset neuvottelumallit saattavat olla rahoittajalle parempi vaihtoehto kuin keskitetty neuvottelumalli. Lopuksi valitsen T. Falchin esittämistä neuvottelumalleista keskitetyn neuvottelumallin sekä työllisyys, palkka ja budjetti -neuvottelujärjestyksen. Lisään näihin malleihin tehokkuuspalkkatekijän ja pyrin muutamilla realistisilla parametrin arvoilla selvittämään tehokkuuspalkkatekijän vaikutusta muuttujien saamiin arvoihin. Oletan lisäksi kyseessä olevan tehokkaan neuvottelumallin, jossa ammattiliiton neuvotteluvoima palkan ja työllisyyden suhteen on sama. Käyttämieni parametrin arvojen valossa näyttäisi keskitetty neuvottelumalli olevan rahoittajalle edullisempi vaihtoehto. en
dc.language.iso fi
dc.subject työmarkkinat fi
dc.subject julkinen sektori fi
dc.subject Nashin neuvotteluratkaisu fi
dc.subject tehokkuuspalkkamallit fi
dc.subject budjettirajoitteet fi
dc.title Paikallinen ja keskitetty sopiminen julkisella sektorilla fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.98Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record