Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan synty : Kansalaisaloitteesta vakinaiseksi valiokunnaksi

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Aalto-Lassila, Arja Tuulikki
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:33:29Z
dc.date.available 2009-09-08T09:33:29Z
dc.date.issued 2008-03-17 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10893
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnan uusinta tulokasta tulevaisuusvaliokuntaa ja sen syntyvaiheita. Valiokunta on ajankohtainen, pyrkiihän se vastaamaan kansanedustajien kasvavaan tarpeeseen vastata tulevaisuuden haasteisiin. Valiokunta on herättänyt kiinnostusta paitsi kotimaassa myös maailmanlaajuisesti. Motiivina tutkimuksen tekoon on ollut uuden valiokunnan alkuvaiheiden selvittäminen. Ensisijaisena tutkimuskohteena pro gradussa on, miten itse valiokunnan perustaminen varhaisista aloitteista ensin ad hoc -periaatteella valittuun valiokuntaan ja lopulta pysyväksi erikoisvaliokunnaksi tapahtui. Miksi katsottiin tällainen valiokunta tarpeelliseksi ja miten se soveltuu eduskunnan perinteiseen työskentelykenttään? Kiinnostuksen kohteena on myös valiokunnan herättämä, ristiriitainenkin vastaanotto. Koska tutkimus- kohteena on uusi valiokunta, tutkimusote on pääasiassa deskriptiivinen. Työ sisältää paljon kuvausta aloite- ja käynnistymisvaiheesta ja siitä mitä keskustelua valiokunnan perustamiseen liittyi ja miten päätökset syntyivät. Ajallisesti työni rajautuu 1980-luvun lopulta vuoteen 2000. Ensimmäiset aloitteet tulevaisuuden tutkimisesta eduskunnassa tehtiin vuonna 1986, ensimmäinen tulevaisuusvaliokunta perustettiin ad hoc -pohjalta vuonna 1993 ja sen asema vakinaistettiin pysyväksi erikoisvaliokunnaksi perustuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 2000. Rajaan työni koskemaan itse valiokunnan syntyprosessia ja siihen liittyviä keskusteluja. Tutkimusaineistoni muodostaa ensisijassa eduskunnan valtiopäiväasiakirjat. Pääosa on täysistuntojen keskusteluasiakirjoja. Myös valtioneuvoston selonteot, tulevaisuusvaliokunnan vastaukset niihin sekä eräät asiaan liittyvät perustuslakivaliokunnan mietinnöt ovat keskeisiä lähteitä, samoin aiheeseen liittyvä kirjallisuus. Suomen eduskunnan toiminnan perusteena on parlamentarismi, joka otettiin mukaan jo itsenäisen Suomen ensimmäiseen hallitusmuotoon vuonna 1919. Parlamentarismi ja sen Suomessa vallitseva muoto muodostavat työni teoreettisen viitekehyksen. Lopuksi analysoin eduskunnassa käytyä keskustelua ja sitä seurannutta äänestystä, jotka liittyivät perustuslain muutoksen yhteydessä toteutettuun eduskunnan työjärjestyksen uudistamiseen. Uudistuksen yhteydessä puhemiesneuvosto esitti tulevaisuusvaliokunnan vakinaistamista pysyväksi erikoisvaliokunnaksi. Perustuslakivaliokunnan vastustettua esitystä seurasi vilkas ja kiivaskin keskustelu, jonka päätteeksi eduskunnan täysistunto äänesti vastoin perustuslakivaliokunnan kantaa ja hyväksyi tulevaisuusvaliokunnan vakituiseksi erikoisvaliokunnaksi. Tulevaisuustyölle eduskunnan sisällä voidaan katsoa olleen ajallisesti erinomainen tilaisuus. Nopeat ja suuret muutokset ympäröivässä maailmassa vaativat usein pikaistakin reagointia, ja reagointi taas riittäviä taustatietoja ja sen arviointia, miten ratkaisut vaikuttavat tulevaan kehitykseen. Mielenkiintoinen piirre tulevaisuusvaliokunnan työskentelyssä on se, että nimenomaan kansanedustajat itse tuottavat tietoa itselleen ja toisille kansanedustajille. Tulevaisuusvaliokunnan perustaminen osoittaa kuinka vaikeaa on muuttaa eduskunnan vakiintuneita työskentelytapoja. Tutkimuksesta käy ilmi, että tulevaisuusasioista lähes kaikki edustajat sanoivat pitävänsä tärkeinä, mutta tulevaisuuden tarkastelun tavasta mielipiteet poikkesivat jyrkästikin. Varsinkin perustuslaki- ja lakivaliokuntien jäsenet katsoivat, ettei valiokunta ole oikea muoto, sillä valiokuntien tehtävänä perinteisesti on valmistella laki- ja budjettiehdotukset. en
dc.language.iso fi en
dc.subject eduskunta en
dc.subject valiokunnat en
dc.subject tulevaisuusvaliokunta en
dc.subject parlamentarismi en
dc.title Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan synty : Kansalaisaloitteesta vakinaiseksi valiokunnaksi en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.55Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account