An Empirical Analysis on Vote and Popularity Functions on Finnish and Swedish Data

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10910
Title: An Empirical Analysis on Vote and Popularity Functions on Finnish and Swedish Data
Author: Asikainen, Anna-Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2000-09-01
URI: http://hdl.handle.net/10138/10910
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: Tutkimuksessa keskitytään äänestäjien ja talousmuuttujien välisen suhteen empiriiseen todentamiseen suosio- ja äänestysfunktion estimoinnin avulla. Ensin tutkitaan vaikuttiko 1990-luvun lama äänestäjien käyttämiseen. Toiseksi tarkastellaan esiintyykö äänestyskäyttäytymisessä talousmuuttujien suhteen eroja eri vaalipiirien välillä. Äänestyskäyttäytymisen teoriaa taloustieteessä käsitellään Anthony Downsin teoksessaan 'An Economic Theory of Democracy' (1957) esittämällä tavalla. Tutkimuksessa tarkastellaan ensiksi poliittisten suhdannevaihteluiden teorioita (Nordhaus 1975, Hibbs 1977, Rogoff-Sibert 1987, Alesina 1987) ja niiden kautta äänestys- ja suosiofunktiot liitetään laajempaan makrotaloudelliseen kehikkoon. äänestys- ja suosiofunktion taustaa esiteltäessä huomiota kiinnitetään äänestäjien preferenssien muodostamiseen. Odotusten muodostamisen rationaalisuus ja taloudellisen kehityksen havainnoinin perusta ovat keskeisiä kysymyksiä alalla. Viime aikoina on herännyt tutkimus poliittisten aikasarjojen tilastollisista ominaisuuksista, erityisesti kysymykset yhteisintegroituneista sarjoista ovat olleet pinnalla. Tätä uutta tutkimussuuntaa on esitelty myös kappaleessa 3. Kappaleessa 4 aiemmat tutkimukset äänestys- ja suosiofunktioista on jaoteltu testihypoteesien mukaan, kotimaan aineistolla tehdyt tutkimukset esitellään kuitenkin yhtenä kokonaisuutena. Kappaleesta 5 alkaa tutkimuksen empiirinen osa. Suomen ja Ruotsin tulosten vertailukelpoisuutta perustellaan poliittis-taloudellisen järjestelmän samankaltaisuudella sekä korreloivalla talouskehityksellä. Suosiofunktion osalta kuukausittainen aineisto kattaa vuodet 1987-1999. Inflaation ja työttömyyden vaikutuksia kummankin maan neljän suurimman puolueen kannatukseen on tutkittu sekä Grangerin kausaalisuustestin että regressioanalyysin avulla. Äänestysfunktion testauksessa käytetty aineisto on ajalta 1944-1999. Sen osalta tarkastellaan neljän suurimman puolueen ääniosuuksia eduskuntavaaleissa. Regressioanalyysissä riippumattomina muuttujina ovat inflaatio, työttömyys sekä sektoreittainen kasvu. Lisäksi on koodattu puoluekohtaisia muuttujia. Sekä suosio- että äänestysfunktion tulosten osalta voidaan todeta, että hallituksessaolo sinällään syö puolueen kannatusta. Keskusta puolueen kannatus kärsii työttömyyden kasvusta, Sosialidemokraattisen puolueen osalta kehitys on päinvastainen. Kokoomuksen kannatus nousee inflaation myötä. Vasemmistoliiton kannatus ei selity laajasti talousmuuttujilla. Ruotsissa oikeistopuolueet hyötyvät inflaation kiihtymisestä ja vasemmistopuolueet kärsivät siitä. Työttömyys vaikuttaa merkitsevästi ja positiivisesti vain Moderate-puolueen kannatukseen. Suomessa puolueiden kannatus on paremmin selitettävissä talousmuuttujilla tänä ajankohtana kuin Ruotsissa, sillä lamalla oli syvemmät ja pitkäaikaisemmat vaikutukset Suomen talouteen. Vaalipiirittäisen äänestysfunktion estimoinnissa disaggregoidut talousindikaattorit voisivat olla parempia äänestyskäyttäytymistä selittäviä muuttujia kuin koko kansantalouden tasolla tallennetut muuttujat.This study concentrates on the interrelationship between voter and economy. Popularity functions are estimated on Finnish and Swedish data. This study examines the relationship between voters and politicians with the help of vote and popularity functions. Theoretical origin for economic voting is found in Anthony Downs' An Economic Theory of Democracy (1957). Political business cycle models (Nordhaus (1975), Hibbs (1977), Rogoff-Sibert (1987), Alesina (1987)) are presented to connect the popularity and vote functions into a larger macroeconomic framework. The influence of inflation and unemployment on the popularity of the four biggest parties in Finland (Left Alliance, Social Democratic Party, Finnish Centre Party, National Coalition Party) and Sweden (Left Party, Social Democratic Party, Centre Party, Moderate Party) is examined. In Finland an increase in unemployment favors Social Democratic Party and the effect of inflation is not significant. Popularity of Centre Party is negatively affected by an increase in unemployment. In general, unemployment has significant effect only on the popularity rating of Left Alliance during the period 9/1989-9/1990. When unemployment has significant coefficient in the popularity functions of right-wing parties, then it has negative sign. The only one party which unemployment favors significantly is Social Democratic Party. In Sweden the economic variables do not significantly explain the popularity of either Left Party or Social Democratic Party. Right-wing parties are favored by an increase in inflation and popularities of left-wing parties are most of the time hurt by inflation. Unemployment has significant (positive) effect only on the popularity of Moderate Party. Vote functions for the four biggest parties are estimated on constituency-level data for years 1944-1999. Assumption of parties as interest group representatives seems to get support. Sectorial growth rates correlate strongly with sectorial employment so when the amount workers in secondary sector increases it affects positively to the vote share of Left Alliance. In case of Centre Party the same happens. When the growth (and employment) in the primary sector decreases, also the vote shares of Centre Party declines. The growth of tertiary sector has favored National Coalition.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: lama
vaikutukset
äänestäminen
mielipidetutkimus
äänestyskäyttäytyminen
äänestysfunktio
suosiofunktio
economic voting
vote function
popularity function


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_fi.pdf 49.28Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 48.66Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record