Kansainvälinen opiskelijavaihto työelämän murroksen koulutuspolitiikassa - Haastattelututkimus työnantajan näkemyksistä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Niemi-Aro, Tiina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:33:46Z
dc.date.available 2009-09-08T09:33:46Z
dc.date.issued 2000-09-06
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10915
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksessa liikutaan työelämän ja koulutuksen leikkauspinnalla. Työelämä ja sen vaatimat taidot ovat murroksessa nopean informaatioteknologian kehittymisen ja globalisaation seurauksena. Asiantuntijuus ei ole ainoastaan oman erikoisalan suvereenia hallintaa, vaan se on myös sosiaalisuutta, kykyä toimia asiantuntijaryhmässä sekä laaja-alaisuutta. Asiantuntijuus rakentuu pala palalta kokemusten kriittisen arvioinnin ja tieteellisen tietopohjan vuoropuheluna, tulematta kuitenkaan koskaan valmiiksi. Yhä enemmän persoonallisuuteen ja kehittymisvalmiuteen liittyvät työelämän taidot luovat paineita perinteiselle yliopistokoulutukselle. Lisäksi korkeasti koulutettuja ihmisiä tarvitaan entistä enemmän, ja yliopistojen sisäänottomäärät ovatkin kasvaneet nopeasti. Osaamistarpeen muutos ja massoittuminen eivät välttämättä sovi yhteen modernin aikakaudella muotoutuneen yliopiston idean kanssa, ja siksi yliopisto kohtaa monia muutospaineita. Tutkimuksen tarkoituksena on jäsentää keskustelua, jota on käyty työelämän muutoksista sekä haasteista koulutukselle ja erityisesti yliopistolle. Erityishuomion kohteena on yliopiston kansainvälistyminen ja opiskelijavaihto. Tarkoituksena on selvittää vaihto-opiskelun merkitystä työelämän tarpeiden kannalta ja arvioida sitä näin osana nykyistä koulutuspolitiikkaa. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka on tehty suurten yritysten rekrytoinnissa keskeisesti mukana oleville henkilöille. Empiirinen haastatteluaineisto kytkee työelämän muutoksesta käydyn teoreettisen keskustelun reaalimaailmaan. Lisäksi haastattelut antavat pohjan vaihto-opiskelun ja formaalin tutkinnon merkittävyyden arvioinnille. Työelämän murros sekä muutokset työntekijöiltä odotettavissa valmiuksissa tulivat selvästi esiin haastatteluissa. Työntekijöiltä kysytään joustavuutta monessa suhteessa: heidän on oltava valmiita kehittymään jatkuvasti, sopeuduttava tekemään työtä erilaissa, nopeastikin muuttuvissa ryhmissä ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Kilpailu asiakkaista edellyttää palveluhenkisyyttä, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi työntekijöiltä odotetaan kielitaitoa ja tietoteknistä osaamista. Tutkimuksen mukaan formaalia tutkintoa arvostetaan yhä, vaikka yliopistosta valmistuvia opiskelijoita ei pidetäkään mitenkään valmiina. Yrityksissä annetaan paljon koulutusta uusille työntekijöille ja lisäksi osaamisen uskotaan kehittyvän vasta työnteon myötä. Mikäli yliopistotutkinto ei anna työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, saattaa sen arvostus heikentyä tulevaisuudessa tutkintojen yleistyessä ja kilpailevan koulutustarjonnan lisääntyessä. Haastatteluun osallistuneet työnantajan edustajat suhtautuivat kansainvälisestä vaihto-opiskelusta saatuun kokemukseen myönteisesti: osallistumisen katsotaan kertovan mm. kansainvälisestä orientoitumisesta ja kehittymishalusta. Lisäksi vaihto-opiskelun aikana uskotaan monien työssä hyödyllisten valmiuksien, kuten kielitaidon ja joustavuuden kehittyvän. Opiskelijavaihdon vastavuoroisuuden ansiosta opiskelijavaihto luo kansainvälisiä oppimisympäristöjä myös suomalaisissa yliopistoissa. Näin ollen niiden vaikutus ei ulotu ainoastaan vaihtoon osallistuviin, vaan myös kotiin jääviin. Opiskelijavaihdon arvo koulutuspoliittisena välineenä, osana formaalia koulujärjestelmää, kiteytyykin siihen, että se luo laajalle piirille mahdollisuuksia kokemukselliseen oppimiseen non-formaaleissa tilanteissa. Tutkimuksen mukaan kansainvälisen opiskelijavaihdon kehittäminen on yksi mahdollinen koulutuspoliittinen toimenpide, jolla vaikutetaan opiskelijoiden valmiuksiin kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. en
dc.language.iso fi
dc.subject opiskelijavaihto - korkeakoulupolitiikka fi
dc.subject kansainvälistyminen - valmiudet - työelämä fi
dc.subject rekrytointi - akateeminen työvoima - yritykset fi
dc.title Kansainvälinen opiskelijavaihto työelämän murroksen koulutuspolitiikassa - Haastattelututkimus työnantajan näkemyksistä fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.53Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record