Kuka vie? Naiset, politiikka ja päivähoitolainsäädäntö: tapaukset päivähoidon subjektiivinen oikeus

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Aalto, Terhi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:34:25Z
dc.date.available 2009-09-08T09:34:25Z
dc.date.issued 2003-05-16
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10966
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen naisliikkeen vaikutusta lasten päivähoitoa koskevaan lainsäädäntöön 1990-luvun puolivälissä. Tarkoituksena on selvittää, millainen rooli ja vaikutus naisliikkeen edustajilla on ollut päivähoitouudistusten valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissa. Samalla tarkastellaan valtiollisten tasa-arvoinstituutioiden roolia naisliikkeen intressejä välittävinä toimijoina: ovatko viralliset tasa-arvoelimet pyrkineet ja pystyneet edistämään naisliikkeen tavoitteita päivähoitopolitiikassa ja ovatko ne onnistuneet tuomaan päivähoitokeskusteluihin sukupuolinäkökulmaa. Lisäksi kuvataan sitä, miten sukupuoleen Iiittyvä problematiikka on päivähoitokeskusteluissa tuotu esiin. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan kahden tapauksen kautta. Ensimmäinen tapaus on päivähoidon subjektiivisesta oikeudesta käyty keskustelu vuonna 1994. Toinen tapaus käsittelee lasten kotihoidon tuen Ieikkausta vuonna 1995. Valitut kaksi uudistusta kuuluvat 1990-luvun keskeisimpien lastenhoitopoliittisten uudistusten joukkoon. Tutkielmassa käytetty empiirinen aineisto koostuu pääosin tapauksiin Iiittyvistä virallisasiakirjoista. Näitä ovat päivähoitouudistusten valmisteluasiakirjat kuten työryhmämuistiot, niistä annetut lausunnot, eduskunnan valiokuntapöytäkirjat, kirjatut täysistuntokeskustelut, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, tasa-arvovaltuutetun sekä eduskunnan naisverkoston kannanotot ja pöytäkirjat. Lisäksi kartoitetaan päivähoitopoliittisen toimintaympäristön keskeisiä piirteitä, naisliikkeen dynamiikkaa ja tasa-arvoelinten toimintaa, jotta voidaan selvittää naisliikkeen vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa pääasiallisena viitekehyksenä käytetään kansainvälisen RNGS (Research Network on Gender Politics and the State) -tutkimuksen vaikutussuhdemallia. Mallissa testataan, selittävätkö naisliikkeen ominaisuudet, poliittinen toimintaympäristö ja virallisten tasa-arvoelinten toiminta naisliikkeen onnistumista tai epäonnistumista poliittisissa prosesseissa. Tutkielmassa tehdyt johtopäätökset perustuvat empiirisen aineiston analysointiin ja arviointiin RNGS-mallin, aikaisemman RNGS-tutkimuksen ja muun käytetyn tutkimuskirjallisuuden valossa. Suomalaisen naisliikkeen osallistuminen päivähoitouudistuksiin on ollut 1990-luvun puolivälissä aktiivista, mutta tavoitteet ovat menneet läpi vaihtelevasti: ensimmäisessä tapauksessa liikkeen keskeiset intressit ovat näkyneet lopullisessa lainsäädännössä, mutta toisessa tapauksessa tulos on ollut pettymys. Molemmissa uudistuksissa valtiollisten tasa-arvoinstituutioiden rooli on ollut lähinnä symbolinen. Ne eivät ole 1990-luvulla aktiivisesti edistäneet naisliikkeen tavoitteita tai tuoneet nimenomaiseen keskusteluun sukupuolinäkökulmaa. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että etujärjestömäinen vaikuttaminen päivähoitopolitiikkaan ei ole osa instituutioiden valitsemaa strategiaa ja asialistaa. Suomalaisen naisliikkeen merkittävä rooli päivähoitopolitiikassa perustuu siten pikemminkin naisten korkeaan poliittisen edustuksen asteeseen ja yhteistyöperinteisiin kuin tasa-arvoelinten aktiiviseen rooliin. Merkittäviksi tekijöiksi naisliikkeen onnistumisen kannalta nousevat naisliikkeen ominaisuudet, erityisesti Iiikkeen yhtenäisyys, vasemmistolaisemman naisliikkeen osan tuki ja päjvähoitoasioiden korkea prioriteetti naisliikkeen eri osien asialistoilla. Myös poliittisen toimintaympäristön avoimuudella, poliittis-ideologisella ilmapiirillä sekä taloudellisen toimintaympäristön muutoksella on merkitystä naisliikkeen onnistumiselle. en
dc.language.iso fi
dc.subject naisliikkeet fi
dc.subject politiikka fi
dc.subject päivähoito fi
dc.subject kotihoidontuki fi
dc.title Kuka vie? Naiset, politiikka ja päivähoitolainsäädäntö: tapaukset päivähoidon subjektiivinen oikeus fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.40Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record