Osa-aikatyöhalukkuus Suomessa ja Hollannissa

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Kivi, Marjo
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:34:28Z
dc.date.available 2009-09-08T09:34:28Z
dc.date.issued 2000-09-06
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/10970
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tehtävänä on selvittää suomalaisten ja hollantilaisten ansiotyössä olevien sekä työelämään viiden vuoden sisällä siirtyvien osa-aikatyöhalukkuutta. Maat valikoituivat tutkimukseen sen perusteella, että Hollannissa osa-aikatyötä tehdään Euroopan eniten ja Suomessa Euroopan vähiten. Tutkimuksen teoriaosuuden alussa osa-aikatyö liitetään epätyypillisiin työmuotoihin. Tämän jälkeen tarkastellaan joustavuutta työmarkkinoilla ja todetaan, että useissa maissa sekä yritykset että valtio ovat aktiivisesti pyrkineet edistämään työmarkkinoiden joustavampaa toimintaa, jonka seurauksena muun muassa osa-aikaiset työsuhteet ovat lisääntyneet. Tämän jälkeen todetaan, että niin joustavan yrityksen mallin kuin lohkoutumisteorioidenkin mukaan osa-aikaiset työt kuuluvat niin sanottuun perifeeriseen tai sekundääriseen työmarkkinalohkoon, jota luonnehtii epävarmuus työpaikan pysyvyydestä, palkkatason alhaisuus, heikot työolosuhteet, olemattomat etenemismahdollisuudet, vähäinen työsuhdeturva ja ja suuri työttömyysriski. Sitten tarkastellaan laajemmin itse osa-aikatyötä ja sen eri muotoja ja sen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Valtioiden harjoittaman joustavuuspolitiikan seurauksena epätyypilliset työsuhteet tulevat vääjäämättä lisääntymään. Onkin tärkeää selvittää, ovatko työntekijät valmiita epätyypillisiin työsuhteisiin. Tämä onkin yksi tutkimuksen taustalla vaikuttavistä motiiveista. Empiirisenä aineistona käytetään osaa Euroopan unionin alaisen tutkimuslaitoksen European Foundation for Improvement Living and Working Conditions:n suorittamasta tutkimuksesta Work Options - Who Wants to work. Haastattelut suoritettiin keväällä ja kesällä 1998. Tutkimuksen perusjoukkona ovat suomalaiset ja hollantilaiset työikäiset (16 - 64 -vuotiaat) henkilöt. Mielenkiinnon kohteena olevia ryhmiä tutkimuksessa on neljä: työlliset (palkansaajat ja yrittäjät), työelämään uudestaan palaavat naiset, työelämään uusina tulevat nuoret sekä työttömät. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytetään ristiintaulukointeja. Tutkimuksen mukaan hollantilaiset kokoaikatyöntekijät ja parhaillaan ansiotyön ulkopuolella olevat ovat odotetusti suomalaisia osa-aikatyöhalukkampia. Tulokset paljastavat sellaisen yllättävän seikan, että molemmissa maissa osa-aikatyötä vapaaehtoisesti tekevien miesten ja naisten tärkeimpänä motiivina osa-aikaiselle työskentelemiselle on tarve saada enemmän aikaa omalle itselle ja harrastuksille. Molemmissa maissa myös kokoaikatyötä tekevät osa-aikatyöhalukkaat ja työelämään viiden vuoden sisällä saapuvat osa-aikatyöhalukkaat esittivät oman ajan tarvitsemisen tärkeimmäksi osa-aikatyöhalukkuuden motiiviksi. Kuitenkin kaikissa aikaisemmissa osa-aikatyötä käsittelevissä tutkimuksissa osa-aikaisen työskentelemisen tärkeimmäksi syyksi on esitetty sen yhdistettävyys lasten- ja kodinhoitoon. Tutkimuksen lopuksi pohditaan mahdollisia syitä siihen, miksi suomalaiset ja hollantilaiset tekevät ja haluavat tehdä osa-aikatöitä niin eri laajuudessa. Suomalaisten ja hollantilaisten naisten erilaisella yhteiskunnallisella asemalla katsotaan olevan merkittävä vaikutus tähän. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet Raija Julkusen ja Jouko Nätin useat teokset sekä Ann Duffy:n ja Norene Pupon, Pertti Koistisen, Efren Cordovan ja Danièle Meuldersin sekä Meuldersin, Olivier Plasmanin ja Robert Plasmanin teokset. en
dc.language.iso fi
dc.subject osa-aikatyö fi
dc.subject työmarkkinat fi
dc.subject joustavuus - työmarkkinat fi
dc.subject kysyntä - osa-aikatyö fi
dc.subject Suomi fi
dc.subject Hollanti fi
dc.subject epätyypillinen työllisyys fi
dc.title Osa-aikatyöhalukkuus Suomessa ja Hollannissa fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.44Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record