Psychosocial resources and depression among chronically ill young adults: Are males more vulnerable?

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/10974
Title: Psychosocial resources and depression among chronically ill young adults: Are males more vulnerable?
Author: Kiviruusu, Olli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology
Date: 2006-03-06
Language: en
URI: http://hdl.handle.net/10138/10974
Thesis level: master's thesis
Abstract: This study examined whether chronic illness associates with depression and psychosocial resources, including coping styles, locus of control and social support, among young adults. Additionally, the role of psychosocial resources in the association of chronic illness and depression was explored. The cross-sectional data used in this study were drawn from the latest follow-up phase of a Finnish cohort study. At the time of this follow-up in 1999 subjects were aged 32 years. For the analyses two groups were constructed: (1) a chronic illness group (n=257) consisting of participants reporting at least one chronic somatic illness (e.g. diabetes, asthma, migraine) and (2) a healthy control group (n=664) consisting of participants without any long-term somatic illness. Depressive symptoms were measured using a Finnish modification of the short 13-item Beck Depression Inventory. The checklist of coping dispositions were factor-analysed and the four factors were interpreted as: 1) cognitive-focused coping, and 2) emotion-focused coping, 3) seeking social support, and 4) active problem-solving. Measures of social support covered social integration (married/cohabiting, the size of social networks) and perceived social support (availability of and satisfaction with support). The results showed that the chronically ill males were more depressed than healthy males. They also used more emotion-focused coping, had more external locus of control and were less often married or cohabiting than healthy males. The association between chronic illness and depression among males attenuated when the effects of emotion-focused coping disposition and locus of control were taken into account, indicating a possible mediational role of these resources. Among females no differences were found in depression or psychosocial resources between the chronically ill and healthy controls. Only a few buffering effects of psychosocial resources emerged: an active problem-solving coping disposition among the chronically ill males and perceived social support among the chronically ill females seemed to act as buffers against depression. The results indicated a significant gender disparity in the association between chronic illness and depression among young adults: males, but not females, report more symptoms of depression when affected by chronic illness. Psychosocial resources may play an important role in explaining the chronic illness - depression association, and especially in understanding any gender differentials in this relationship. With regard to prevention, chronically ill young adult males should be recognized as a risk group for depression that would probably benefit from guidance in learning more active coping skills and maintaining a sense of personal control in facing chronic physical illness.Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kroonisen somaattisen sairauden yhteyttä depressioon ja psykososiaalisiin resurssitekijöihin nuorten aikuisten keskuudessa. Tutkitut psykososiaaliset resurssitekijät käsittivät coping-tyylit, kontrolliodotukset (locus of control) sekä sosiaalisen tuen. Tavoitteena oli lisäksi selvittää psykososiaalisten resurssien roolia kroonisen sairauden ja depression välisessä yhteydessä. Tutkimus perustui kyselyaineistoon, joka saatiin tamperelaisnuorten keskuudessa suoritetun kohorttitutkimuksen seurantavaiheesta vuodelta 1999, jolloin vastaajat olivat 32-vuotiaita. Tutkimus oli luonteeltaan poikkileikkaustutkimus. Kroonisesti sairaiden ryhmä (n=257) muodostettiin vastaajien itsensä ilmoittamien sairauksien (mm. diabetes, astma, migreeni) perusteella. Terveiden verrokkien ryhmä (n=664) koostui vastaajista, jotka eivät ilmoittaneet yhtään kroonista somaattista sairautta. Depressiota mitattiin Beck Depression Inventoryn 13-osioisen version suomalaisella muunnoksella. Coping-taipumusten mittari käsitti faktorianalyysin perusteella seuraavat neljä komponenttia: 1) kognitiivinen, 2) emotionaalinen, 3) sosiaalisen tuen hakeminen ja 4) aktiivinen, ongelmanratkaisuun keskittyvä. Sosiaalisen tuen mittarit käsittivät sosiaalisen integraation (avio-/avoliitto ja verkoston koko) sekä koetun tuen (tuen saatavus ja tyytyväisyys tukeen). Analyysimenetelminä käytettiin Khiin neliö -testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä, Mann-Whitney U -testiä sekä logistista regressiota. Tulokset osoittivat, että kroonisesti sairaat miehet raportoivat enemmän depressiota kuin terveet miehet. Sairaat miehet olivat myös useammin taipuvaisia käyttämään emootioden säätelyyn keskittyviä selviytymisstrategioita, heidän kontrolliodotuksensa olivat enemmän ulkoisia ja lisäksi he olivat harvemmin avio- tai avoliitossa verrattuna terveisiin miehiin. Havaittu kroonisen sairauden ja depression välinen yhteys miehillä hävisi, kun emootioihin keskittyvän coping-taipumuksen ja kontrolliodotusten vaikutukset otettiin huomioon, mikä indikoi näiden resurssitekijöiden mahdollista välittävää roolia kroonisen sairauden ja depression välisessä yhteydessä. Naisilla krooninen sairaus ei assosioitunut depressioon tai psykososiaalisiin resursseihin. Muutamien psykososiaalisten resurssitekijöiden kohdalla havaittiin resurssitekijän depressiolta suojaavan vaikutuksen esiintyvän tai korostuvan vain sairaiden ryhmässä (buffering effect): sairailla miehillä aktiivinen, ongelmakeskeinen coping-taipumus, samoin kuin sairailla naisilla koettu sosiaalinen tuki, näyttivät toimivan depressiolta suojaavina puskureina. Tulosten perusteella nuorten aikuisten keskuudessa kroonisen sairauden ja depression välinen yhteys on sukupuolisidonnainen ilmiö: kroonisesti sairaat miehet raportoivat enemmän depressiota kuin terveet miehet, mutta naisten keskuudessa krooninen sairaus ja depressio eivät näytä olevan yhteydessä toisiinsa. Tulokset korostavat psykososiaalisten resurssitekijöiden merkitystä kroonisen sairauden ja depression välisen yhteyden tutkimuksessa yleensä sekä erityisesti havaitunkaltaisten sukupuolierojen ymmärtämisessä tässä yhteydessä. Prevention kannalta kroonisesti sairaat nuoret aikuiset miehet tulisi tunnistaa mahdollisena depression riskiryhmänä. Heille tulisi tarvittaessa tarjota neuvontaa ja tukea aktiivisten coping-strategioiden oppimisessa sekä sisäisen kontrollintunteen säilyttämisessä.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: chronic illness
depression
coping
locus of control
social support
gender differences
krooniset taudit
masennus
nuoret aikuiset
selviytyminen
selviytymisstrategiat
stressinhallinta
kontrolliodotukset
sosiaalinen tuki
psykososiaalinen tuki
sukupuolierot


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 48.94Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 49.36Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record