Burma kansainvälisen yhteisön jäsenenä tarkasteltuna karenikonfliktin näkökulmasta

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Laaksonen, Terttu
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:34:56Z
dc.date.available 2009-09-08T09:34:56Z
dc.date.issued 2002-12-02 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11007
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Burman aseman kansainvälisen yhteisön jäsenenä on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana huomattavasti eristäytymisestä eristämiseen. Aiemmin eristäytynyt valtio on etsinyt aktiivisesti suhteita ulkomaihin samaan aikaan, kun kansainvälisen yhteisö on sulkenut siltä ovensa. Koska hallituksen vastaiset demokratiaa vaatineet mielenosoitukset vaiennettiin verisesti vuonna 1988, Burma on joutunut kansainvälisten suhteiden ”paarialuokkaan”. Kehitysapuhankkeet jäädytettiin, amerikkalaisia sijoituksia maahan ei rohkaista eivätkä hallitsevan sotilasjuntan jäsenet voi saada viisumeja Yhdysvaltoihin tai Euroopan Unionin alueelle. Näitä pakotteita perustellaan, sillä vainolla, josta sekä poliittinen oppositio että etniset vähemmistöt ovat kärsineet eli demokratian ja ihmisoikeuksien puuttumisella. Burma on monietninen maa, jota on vuodesta 1962 lähtien hallinnut repressiivinen sotilasjuntta. Viimeisen runsaan viidenkymmenen vuoden ajan maassa on ollut lukuisia etnisesti motivoituneita aseellisia konflikteja. Pitkäkestoisin on ollut karenikonflikti. Burman hallitus ei ollut demokraattisempi ennen vuotta 1988 mutta silloin kansainvälinen yhteisö ei asettanut sille vaatimuksia samalla tavalla. Nyt Burman ihmisoikeustilanteen kehittymistä seuraavat tiiviisti YK:n ihmisoikeuskomissio, Euroopan Unioni ja Yhdysvallat. Tässä työssä tarkastellaan karenikonfliktin kautta sitä, miten asioita nostetaan kansainvälisen politiikan agendalle. Millä keinoilla etninen ryhmä voi saada kansainvälisen yhteisön kuuntelemaan asiaansa. Tutkimuskohteena on Karen National Union (KNU). Miten se on sopeutunut uuteen tilanteeseen, jossa kansainvälinen yhteisö on kiinnostunut etnisten vähemmistöjen asemasta. Samalla tarkastellaan Burman hallituksen kantaa kansainvälisen yhteisön sille asettamiin vaatimuksiin. Lähteinä on käytetty näiden toimijoiden, Karen National Unionin ja Burman hallituksen, tuottamaa aiheeseen liittyvää materiaalia. Miten KNU on pyrkinyt tuomaan asiaansa esille ja miten hallitus on pyrkinyt torjumaan esitettyjä väitteitä. Työssä osoitetaan miten KNU on osittain pystynyt muuttamaan argumentointiaan uuteen tilanteeseen paremmin sopivaksi. Samalla tulee esiin, miten uusi tilanne on mahdollistanut KNU:n ja etnisesti burmalaisen opposition yhteistyön. en
dc.language.iso fi en
dc.subject Burma en
dc.subject kansainvälinen yhteisö en
dc.subject karenit en
dc.subject etninen konflikti en
dc.title Burma kansainvälisen yhteisön jäsenenä tarkasteltuna karenikonfliktin näkökulmasta en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.84Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record