Laajan turvallisuuden käsite Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa : presidentti Halosen ulkopoliittiset puheet ja niiden herättämä kritiikki

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Mäkinen, Sanna-Mari
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:35:02Z
dc.date.available 2009-09-08T09:35:02Z
dc.date.issued 2008-05-12 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11015
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan laajaa turvallisuuskäsitystä Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa analysoimalla presidentti Halosen ulkopoliittisia puheita ja esittelemässä niiden herättämää kritiikkiä. Tutkimusongelman muodostaa Halosen ajan ulkopoliittisen toimintalinjan poikkeaminen perinteisestä ulkopolitiikan linjasta. Tutkimusongelmaa taustoitetaan Paasikiven–Kekkosen linjan pääteesien esittelyllä. Suomen ulkopolitiikkaa harjoitettiin tätä samaa linjaa noudattaen aina EU-jäsenyyteen asti, jolloin alkoi Suomen ulkopolitiikassa murrosaika. Aineistona käytettiin presidentti Halosen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitelleet puheet. Perinteinen turvallisuustutkimus on käsittänyt turvallisuuden kapeasta valtion turvallisuusintresseihin ja sotilaalliseen turvallisuuteen keskittyvästä näkökulmasta. Perinteisellä turvallisuuskäsitteellä on yhä vankka asema turvallisuustutkimuksessa, mutta nykypäivänä turvallisuus käsitetään monissa yhteyksissä sotilaallista turvallisuutta laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Uudempaa turvallisuuden käsitteellistämisen tapaa edustavat turvallisuuskäsitteen laajentajat eli niin kutsuttu Kööpenhaminan koulukunta sekä turvallisuuskäsitteen syventäjät, jotka löytyvät kriittisen turvallisuustutkimuksen piiristä. Näissä uudemmissa lähestymistavoissa turvallisuuden painopiste on siirtynyt valtioista yksilöihin. Lähtöoletus presidentti Halosen laajasta turvallisuuskäsityksestä sai analyysissa vahvistusta. Halosen turvallisuuskäsityksessä ihmisten turvallisuus on kaikkein keskeisintä. Turvallisuutta taataan parhaiten taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistämällä. Laajan turvallisuuden edistämisen tulee Halosen ajattelussa perustua ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Turvallisuuden takaamisen keinojen tulee myös olla näiden arvojen mukaisia. Turvallisuuden takaamisessa keskeisintä ovat kansainväliset monenkeskiset sopimukset. Kaikilla valtioilla, myös Suomella, on vastuu toimia oikeudenmukaisemman globalisaation aikaan saamiseksi. Turvallisuus tulee taata kaikille ihmisille, kotona ja maailmalla. Halosen turvallisuuskäsityksen mukaan oikeudenmukaisempi maailma on myös suomalaisille parempi paikka elää ja siksi myös Suomen etu. Perinteisen realistisen turvallisuuskäsityksen painotukset löytyvät Halosen turvallisuuspuheen puolustuspolitiikkaa koskevasta aspektista. Sotilaallisesta turvallisuudesta puhuessaan Halonen käyttää varsin perinteistä turvallisuuskäsitettä. Sotilaallisessa turvallisuudessa pääpainon puheessa saavat itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaaminen, oman alueen koskemattomuus ja kansallinen puolustuskyky. Turvallisuuden puolustusaspektissa Halonen tuo esiin, että vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu erillistä sotilaallista uhkaa, uskottava oma puolustus on edelleen tärkeä keino turvallisuuden takaamiseksi. Puolustuspuheessaan Halonen pysyttelee pitkälti perinteisen realistisen turvallisuuskäsityksen raameissa. en
dc.language.iso fi en
dc.subject turvallisuus en
dc.subject turvallisuuspolitiikka en
dc.subject Suomi en
dc.subject presidentit en
dc.subject Tarja Halonen en
dc.title Laajan turvallisuuden käsite Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa : presidentti Halosen ulkopoliittiset puheet ja niiden herättämä kritiikki en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.10Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record