Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Hajoava valtio – sotiva lapsi : valtion auktoriteettikriisi ja uuden sodan teoria lapsisotilasilmiön selittäjänä?

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Santalo, Janetta
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:35:27Z
dc.date.available 2009-09-08T09:35:27Z
dc.date.issued 2005-12-05 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11048
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan lapsisotilasilmiötä osana sodankäynnin evoluutiota. Pyrkimyksenä on selvittää, mikä rooli konfliktin luonteen muutoksella ja valtion asemalla on lapsisotilasilmiön selittämisessä. Tavoitteena on päästä syvempään ymmärrykseen ajankohtaisesta reaalielämän ilmiöstä sijoittamalla se tieteelliseen konfliktintutkimuksen kontekstiin ja osallistua siten myös yleiseen valtion roolia punnitsevaan globalisaatiokeskusteluun. Yhtä paljon kuin sodasta ja siihen liittyvän lapsisotilasilmiön ymmärtämisestä, on tässä tutkimuksessa kyse valtion luonteen pohtimisesta. Lähes globaalisti hyväksytyllä YK:n yleissopimuksella lasten oikeuksista valtiot lupaavat estää lapsisotilaiden käytön alueellaan. Tänä päivänä maailmassa lasketaan kuitenkin olevan noin 300 000 lapsisotilasta osallisena aseellisissa konflikteissa. Tutkielma lähtee selvittämään dilemmaa lapsisotilaiden todellisuuden ja kansainvälisen sopimustason välisestä kuilusta. Hypoteesina on, että valtion auktoriteettiaseman heikentyminen on olennainen tekijä selittämään lapsisotilaiden käyttöä. Tämä hypoteesi nojaa nk. uuden sodan teoriaan, jonka pääolettamuksen mukaan sodan kuva on olennaisesti muuttunut kylmän sodan jälkeen. Nykyaikaisissa sodissa vastakkain eivät ole kaksi valtiota vaan sotia käyvät valtion sisäiset ja ylikansalliset ryhmät joko toisiaan tai hallituksia vastaan. Lapsisotilaat ovat keskeinen osa uusien sotien työnjakoa. Olennaisinta uudessa sodan kuvassa on lopulta se, että alatasojen ottaessa väkivallan omiin käsiinsä, valtio on menettänyt väkivallan monopolin hallinnan alueellaan. Valtion heikkous on sekä syy että seuraus uusien sotien syttymiselle. Tutkimus rakentuu esittelemällä olennaisia käsityksiä valtiosta ja konflikteista sekä sodan luonteen muuttumisesta kansainvälisen politiikan tutkimusperinteessä: von Clausewitzin konfliktiajattelun perusteista Kaldorin uuden sodan teoriaan. Muita lähteitä ovat esim. Morgenthau, Holsti, van Creveld ja Rotberg. Empiirinen osuus toteutetaan tarkastelemalla konfliktitaustoja Global Child Soldiers -raportin nimeämässä 27 maassa, joissa vuosina 2001–2004 on todettu esiintyvän systemaattista lapsisotilaiden käyttöä. Konfliktitaustoja peilataan valtio- ja konfliktikirjallisuuden tarjoamiin teoreettisiin työkaluihin valtion epävakauden elementeistä, minkä perusteella voidaan päätellä, kytkeytyykö lapsisotilasilmiö valtion heikentyneeseen auktoriteettiasemaan. Kaikissa lapsisotilasvaltioissa on löydettävissä selviä piirteitä valtion kyvyttömyydestä toimia turvallisuusauktoriteettina alueellaan. Lapsisotilaita esiintyy heikoissa, epäonnistuneissa ja romahtaneissa valtioissa. Lapsisotilaiden käyttö selittyy täten paljon valtion heikkoudella, mutta valtion heikkous ei johda automaattisesti lapsisotilaiden käyttöön edes konfliktitilanteessa. Valtion auktoriteettikriisi ja muuttunut sodan kuva ovat merkittävä ulottuvuus lapsisotilasongelmavyyhdin selittämisessä, mutta eivät kuitenkaan ainoa – esim. kulttuurisille ja sosiaalisille tekijöille on jätettävä selitysarvoa. Köyhyys liittyy erottamattomana osana lapsisotilasilmiöön. en
dc.language.iso fi en
dc.subject sotilaat - lapsisotilaat en
dc.subject valtio - konfliktit en
dc.subject konfliktit - tutkimus en
dc.subject konfliktintutkimus en
dc.subject uuden sodan teoria en
dc.title Hajoava valtio – sotiva lapsi : valtion auktoriteettikriisi ja uuden sodan teoria lapsisotilasilmiön selittäjänä? en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.48Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account