Army in Politics : Military Intervention and Rule in Nigeria

Abstract

Military coup d'etats and the military regimes which follow them are a feature especially of the countries in the Third World. Military interventions take place because there is no real moral constraint which prevent them. the Third World countries are regarded politically and socially weak. Political leaders incapacity, dishonesty or ethnic favouritism add to the occasioning of military interventions.

the main aim of this study is to analyse the conditions and reasons which most favour military intervention in politics. Also there is the analysis of the proper role of the military in relation to a country's government and the civilians. Here the military rule is regarded as it is not any form of a good governance. It thus causes political, and economical, instability.

The military has dominated Nigerian political arena longer than their civilian, democratically elected, counterparts. There has been a cycle of the military succeeding itself in Nigeria. Mostly Nigerian ethnic and religious diversity has caused the succeedings. It is very difficult to institutionalise authoritarian rule when there persist pluralistic conflicts that are factionalising the whole society. These continuous conflicts also keep the Nigerian state off-balance.

Indeed, the scramble for political power by both the military and the civilians has been undoing of the country. This far no viable and integrative political or economic order has been established. Political violence is a continuous phenomena in Nigeria. In spite of this, Nigerians seem to remain deeply committed to the goal of democracy.

Sotilasvallankaappaukset ja niitä seuraava sotilasvalta on liitetty eritoten Kolmannen Maailman maiden ominaispiirteisiin. Sotilasvallankaappausten taustalta voidaan löytää alhainen kaappauksia estävä moraalinen kehittyneisyys näissä maissa. Kolmannen Maailman valtiota pidetään yleisesti poliittisesti ja sosiaalisesti heikkoina. Sotilasvallankaappausten taustalta onkin löydettävissä näissä maissa yleistä kykenemättömyyttä, epärehellisyyttä sekä etnisten ryhmien suosimista.

Tutkimuksen tärkein päämäärä on analysoida sotilasvallankaappausten esiintymiseen johtavia syitä sekä tilanteita. Tutkimus pyrkii myös analysoimaan sotilaiden ja siviilien välisiä suhteita. Väitteenä tutkimuksessa onkin, että sotilasvaltaa ei voi pitää millään tavalla hyvänä järjestelmänä poliittisesti. Sotilasvallan katsotaan siten myös aiheuttavan poliittista sekä taloudellista epävakaisuutta.

Sotilaat ovat hallinneet Nigeriaa paljon kauemmin kuin demokraattisesti valitut siviilit. Nigeriassa onkin ollut jatkuva sotilasvallankaappausten kierre. Tähän on vaikuttanut etenkin maan etninen ja uskonnollinen monimuotoisuus. Auktoritaanista valtaa on vaikea institutionalisoida maan pluralististen konfliktien takia. Samalla nämä konfliktit pitävät Nigerian poliittisesti epävakaana.

Jatkuva, väkivaltainen kamppailu maan poliittisesta johdosta on aiheuttanut sen, että minkäänlaista yhdistävää saati elinvoimaista poliittista ja taloudellista järjestelmää ei ole saatu aikaan. Kaikesta tästä huolimatta nigerialaiset uskovat silti demokratian voittoon.