Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Väärintekijöiden rankaisemisesta ennaltaehkäisevään puolustautumiseen : sodan oikeuttaminen keskiajalla ja uuden ajan alussa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.29Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11123
Vie RefWorksiin
Title: Väärintekijöiden rankaisemisesta ennaltaehkäisevään puolustautumiseen : sodan oikeuttaminen keskiajalla ja uuden ajan alussa
Author: Kitunen, Lauri
Contributor: University of Helsinki
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkimuksen aiheena on sodan oikeuttaminen keskiajalla ja uuden ajan alussa. Aihetta lähestytään filosofisena kysymyksenä Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen, Niccolò Machiavellin ja Alberico Gentilin teosten kautta. Tavoitteena työssä on tuoda oikeutetun sodan teoriaa tarkastelemalla esiin opillinen käänne, joka sodan oikeuttamisessa tapahtuu, kun siirrytään kristilliseltä keskiajalta uudelle ajalle modernimpien valtioiden kontekstiin. Keskiajalla kysymystä milloin ja minkä ehtojen vallitessa sotaan saatettiin ryhtyä, eli ns. jus ad bellum -kysymystä, lähestyivät ennenkaikkea teologit ja kanonisen lain edustajat. Vaikuttavimmat kannat kysymykseen esittivät Augustinus ja Tuomas Akvinolainen. He katsoivat, että sodalla tuli olla oikeudenmukainen syy, sitä tuli käydä oikeista motiiveista ja vain laillisen hallitsijan alaisuudessa. Perimmiltään kyse oli jumalallisesta oikeudesta ja sen noudattamisesta. Sodasta tuli näin rangaistus niille, jotka olivat rikkoneet Jumalan lakeja; oikeutettu sota kostaa väärydet, ajateltiin. Keskiajan sodilla pyrittiin puolustamaan ideologista ja yhtenäistä kristikuntaa, joten sen oikeuden katsottiin olevan kiistaton. Keskiajan lopulla oikeutetun sodan teoria muodostui yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyivät niin teologien ja kanonisen lain edustajien kuin myös ritariston ja maallisen lain edustajien näkemykset. Ritaristo ja lakimiehet olivat käsitelleet sotaa erityisesti sen oikeudenmukaisen käymisen, ns. jus in bello -kysymyksen, kautta. Uuden ajan alussa sodan oikeuttaminen sai uusia muotoja. Oikeutetun sodan opin ideologisuus alkoi hävitä huomion kiinnittyessä yksittäisten valtioiden intresseihin. Humanistisen kasvatuksen saanut Machiavelli kritisoi kovin sanoin kristinuskon periaatteita. Tinkimättömänä isänmaan puolustajana hän katsoi, että valtionhoidossa on osattava toimia myös väärin. Gentili jatkoi Machiavellin voimapolitiikkan tiellä. Gentili perusteli näkemyksensä luonnonoikeuden ja kansainvälisen lain avulla, jotka oikeuttivat niin ennaltaehkäisevät toimet kuin myös hyökkäyssodan toista valtiota vastaan. Tutkimuksessa päädytään painottamaan valtioiden roolia sodan oikeuttamisen opin kehityksessä keski- ja uuden ajan taitteessa. Keskiajan kristillinen oikeusjärjestys korvaantui uudella ajalla näkemyksellä, jonka mukaan sota oli valtion asia. Sotaan saatettiin Gentilin mukaan tällöin ryhtyä valtion kunnian, vallan tai pelon takia. Työn lopulla tehdään vielä muutama huomio sodan oikeuttamisen nykyretoriikasta Yhdysvaltojen käymän terrorismin vastaisen sodan avulla.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11123
Date: 2007-03-26
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account