Maailmanpolitiikan pyörteissä : kansainvälisen terrorismin torjunnan suomalainen strategiaprosessi riskienhallinnan näkökulmasta

Abstract

Tutkielmassa mallinnetaan Suomen kansainvälisen terrorismin torjunnan strategiaa synnyttävä prosessi riskienhallinnan peruskäsitteiden ja -menetelmien avulla. Strategiaprosessin esittäminen terroririskien hallintaprosessina vastaa kysymykseen: miten Suomeen kohdistuvaa kansainvälisen terrorismin uhkaa voidaan arvioida ja millaiseksi terrorismin torjunnan strategia tämän arvioinnin perusteella muodostuu? Tutkielman lähtökohtana on kriittinen suhtautuminen globaalin turvallisuusagendan määräävyyteen ja sen automaattiseen omaksumiseen kansallisen politiikan pohjaksi. Yhdysvallat kansainvälisen järjestelmän hegemonina määrittää tänä päivänä globaalia turvallisuusagendaa, jonka mukaan se odottaa muidenkin maiden toimivan. Turvallisuusagendan keskeisenä sisältönä on terrorismin vastainen taistelu, jolla on globaalille maailmanpolitiikalle tyypillisesti rajat ylittäviä vaikutuksia myös muiden maiden politiikkoihin ja hallintoon. Globaalin turvallisuuspolitiikan impulssien voidaan nähdä ohjanneen myös suomalaista turvallisuusagendaa, sillä suomalaisista terrorismin torjunnan strategisista linjauksista on pääteltävissä, että terrorismia koskeva politiikka on ehkä hieman tempautunut kansainväliseen terrorismikeskusteluun tarkastelematta terrorismin uhkaa kuitenkaan systemaattisesti ja analyyttisesti kansallisesta näkökulmasta. Poliittisen realismin ohjaamana työn näkökulma puolustaa siten globalisaatiosta ja yhteisistä ongelmista huolimatta kansallisvaltion oikeutta ja velvollisuutta itse huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta, joka johtaa loogisesti siihen, että valtion tulee tarkastella yhteiskuntaa uhkaavia turvallisuusriskejä ensisijaisesti omista kansallisista lähtökohdistaan. Koska Suomen kansallisissa terrorismin torjuntaa koskevissa strategisissa linjauksissa ei ole nähtävissä terrorin uhan systemaattista ja analyyttistä arviointia, tässä tutkielmassa esitellään riskienhallinnan tutkimusperinteeseen nojaava nelivaiheinen prosessimalli, jonka avulla myös terroririskejä voidaan arvioida ja laatia terrorismin torjuntaa koskeva kansallinen strategia. Terrorismin torjunnan strategia muodostuu näin ollen riskienarviointiin perustuvista riskienhallintaa koskevista päätöksistä. Kansallista terrorismin torjunnan strategiaa synnyttävästä prosessista muotoutuu toisin sanoen terroririskien hallintaprosessi. Tutkielma on luonteeltaan soveltava, laadullinen tapaustutkimus. Tutkielmassa todetaan, että mikäli turvallisuusstrategisessa päätöksenteossa pidetään tärkeänä strategioiden pohjautumista ensisijaisesti kansallisiin lähtökohtiin, soveltuvat riskienarvioinnin menetelmät hyvin terroririskien arviointiin ja siihen liittyvän turvallisuusstrategian laadintaan. Riskienhallinnan systematiikka kääntää strategisen ajattelun lähtökohtia kansalliseen näkökulmaan, pakottaen pohtimaan systemaattisesti terrorismin aiheuttamia riskejä nimenomaan suomalaiselle yhteiskunnalle. Riskienhallinnan ajattelutavan omaksuminen terrorismin torjuntaa koskevan poliittisen päätöksenteon pohjaksi vahvistaisi suvereenin valtion päätöksenteon perustaa ja asemaa globaalin maailmanpolitiikan pyörteissä, jossa maailmanpolitiikan impulssit saattavat tahallisesti tai tahattomasti ohjata yksittäisten maiden päätöksentekoa.