Atomivoimaa - idästä vai lännestä? Suomen ensimmäisen ydinvoimalan hankinta poliittisena kysymyksenä 1965-1969

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11150
Title: Atomivoimaa - idästä vai lännestä? Suomen ensimmäisen ydinvoimalan hankinta poliittisena kysymyksenä 1965-1969
Author: Paloheimo, Marja Riitta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Science History
Date: 2000-03-08
URI: http://hdl.handle.net/10138/11150
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielma käsittelee Suomen ensimmäisen ydinvoimalan hankintaprosessia poliittisena kysymyksenä. Atomiasiassa soudettiin ja huovattiin 1965-1969. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi päätöksen tekeminen kesti niin kauan, mikä oli presidentti Urho Kekkosen rooli hankinnassa, liittyikö hankinta suomettumiseksi kutsuttuun ilmiöön sekä, mitkä tekijät lopulta ratkaisivat tilauksen. Imatran Voima Osakeyhtiö (IVO) käynnisti ensimmäisen tarjouskierroksen ydinvoimalan hankkimiseksi vuonna 1965. Samoihin aikoihin myös Suomen teollisuuden edustajat pohtivat omassa piirissään ydinvoiman rakentamismahdollisuuksia. Valtioneuvosto ei kuitenkaan hyväksynyt IVOn edullisimmaksi toteamaa vaihtoehtoa, saksalaista AEG:tä, vaan päätti jättää laitoksen tilaamatta saatujen tarjousten perusteella keväällä 1967. Jotta asiassa päästäisiin uudelleen liikkeelle, valtioneuvosto tilasi teollisuuden edustajista koostuneelta Suomen Atomiteollisuusryhmältä tutkimuksen, jossa selvitettiin teollisuuden mahdollisuuksia osallistua IVOn ydinvoimalan rakentamiseen. Vaikka asiaa ei julkisuudessa mainostettukaan, käytännössä tästä alkoi toinen tarjouskierros. Toisella kierroksella tilauksesta kilpailivat ruotsalainen Asea, englantilainen UKAEA sekä neuvostoliittolainen Technopromexport. Saksalainen vaihtoehto oli jäänyt pois. Tarjouskierroksen liikkeellelähtö oli epäselvä. Ei tiedetty, kuka asiaa johti tai missä oltiin menossa. Tarjoajat eivät kaihtanet keinoja kaupatessaan laitoksiaan, sillä jokaisella mukanaolijalla oli tarve saada tuotteensa myydyksi rajojensa ulkopuolelle referenssilaitokseksi. Suurin myyntitarve oli Neuvostoliitolla. Kesällä 1968 itänaapuri pudotti tarjouksensa hintaa lähes 30 prosenttia, kun se ensin oli saanut suomalaisilta muiden kilpailijoiden hintatiedot. Oltiin taas tilanteessa, jossa valtioneuvoston oli vihellettävä pelin poikki kauppapoliittisen selkkauksen välttämiseksi. Kolmannella kerralla laitoshankintaneuvottelut aloitettiin suoraan Neuvostoliiton kanssa ilman julkisuutta. Muilta tarjoajilta ei enää kysytty. Kesällä 1969 laitos päätettiin tilata Neuvostoliitosta. Tutkielmassa osoitetaan, että Suomi joutui kovan painostuksen kohteeksi asiassa, josta kenelläkään, ei Suomella sen enempää kuin muillakaan, ollut kokemusta. Selkeitä pelisääntöjä ei ollut. Tämä selittää osaltaan pitkään kestänyttä kaupanhierontaa. Presidentti Kekkonen, vaikka osallistui kauppaan välillä aktiivisestikin, ei lopulta tehnyt asiassa päätöstä yksin, kuten dosentti Hannu Rautkallio on esittänyt. Tutkielmassa osoitetaan, että suomalaiset rikkoivat räikeästi reilun pelin sääntöjä kertomalla yhdelle kilpailijalle muiden kilpailijoiden luottamuksella antamia tarjoustietoja. Silti suomettumisesta voidaan puhu kaupan osalta vain tietyiltä osin. Keskeisimpinä lähteinä tutkielmassa on käytetty laitoshankinnan käsittelyyn osallistuneiden ministereiden ja virkamiesten arkistoihin jättämiä muistioita ja kirjeenvaihtoa. Lisäksi lähteenä on käytetty tapahtumiin osallistuneiden muistelmia ja haastatteluita. Sanomalehtiä on käytetty julkisen kuvan ja joidenkin muistelmissa esiintyneiden ajoituksellisten ristiriitojen selvittämiseen. Vaikka poliittisista kuvioista on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja artikkeleita, asiaa ei ole selvitetty aikaisemmin historian tutkimuksen keinoin.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: 1965-1969
ydinvoimalat - hankinta
Suomi
julkiset hankinnat
ulkopolitiikka
Neuvostoliitto
suomettuminen - vaikutukset
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.44Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record