Suomen lähialuepolitiikka EU-kaudella : Uhan kontrollia ja yhteisten etujen ajamista

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Salmio, Maija
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:37:37Z
dc.date.available 2009-09-08T09:37:37Z
dc.date.issued 2001-04-18
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11214
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Pro gradu tutkielmassani tarkastelen Suomen lähialueyhteistyötä EU-jäsenyyden aikana. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, miksi lähialuepolitiikka on noussut keskeiseen asemaan Suomen ulkopoliittisella asialistalla ja minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia lähialueyhteistyö sisältää. Tutkimukseni keskittyy tarkastelemaan Suomen lähialueyhteistyötä valtiojohtoisen politiikan seurauksena. Kysymys on siis alueellistamisesta, jossa valtio päättää yhteistyön ehdoista ja tavoitteista. Empiirisenä aineistona tutkimuksessani olen käyttänyt lähialueyhteistyöhön liittyvää asiakirjamateriaalia, erilaisten selvitysryhmien ulkoasiainministeriön toimeksiannosta tekemiä arviointiraportteja ja lähialueita käsitteleviä sanomalehtiartikkeleita. Lähialuepolitiikassa konkretisoituu uusrealismin ja uusliberalismin keskinäinen vuorovaikutus. Se on syntynyt reaktiona Suomen ulkoisessa toimintailmapiirissä tapahtuneeseen muutokseen. Myös geopoliittiset tekijät vaikuttavat Suomen lähialueyhteistyön taustalla. Suomen lähialueiden poliittinen vapautuminen mahdollisti avoimien suhteiden solmimisen sellaisten alueiden kanssa, jotka ennen olivat olleet suljettuja Suomen ulkopoliittiselta asialistalta. Geopoliittisista syistä lähialueiden poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys on Suomelle elintärkeää. Suomen lähialueyhteistyö koostuu kahdenvälisistä ja monenkeskisistä yhteistyöhankkeista. Lähialueyhteistyö on monen eri toimijan muodostama funktionaalinen yhteistyökokonaisuus, joka ulottuu nykyään lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Lähialueyhteistyö keskittyy pääasiassa sellaisten kysymysten ympärille, joiden voi nähdä uhkaavaan joko suoraan tai epäsuoraan Suomen kansallista turvallisuutta. Ympäristökysymyksiä, ydinvoiman käyttöön liittyviä ongelmia, järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntautien leviämistä voidaan pitää tällä hetkellä lähialueyhteistyön suurimpina haasteina. Lähialueyhteistyön sisältämät mahdollisuudet liittyvät inhimillisten tekijöiden ohella pääasiassa Luoteis-Venäjän käyttämättömiin energia- ja luonnonvaroihin. Mitranylaisen funktionalismin mukaan funktionaalinen yhteistyö voi edistää rauhaa. Lähialueyhteistyötä voidaankin pitää sellaisena yhteistyövaraisena menetelmänä, jolla edistetään sekä Suomen omaa kansallista turvallisuutta että koko Pohjois-Euroopan rauhaa ja vakautta nykyisenkaltaisessa yhteistyövaraisessa kansainvälisessä järjestelmässä. Suomen lähialueyhteistyö on lähtenyt liikkeelle Suomen omaehtoisena toimintana kansallisesti tärkeiksi katsottujen kysymysten ympäriltä. Kun Suomi lanseerasi vuonna 1997 aloitteen Euroopan unionin pohjoisesta ulottuvuudesta, Suomi nosti omat lähialueensa virallisesti myös Euroopan unionin asialistalle. Pohjoisen ulottuvuuden avulla Suomi on onnistunut yhdistämään unionin jäsenmaiden, hakijamaiden ja jäsenyysprosessin ulkopuolella olevien valtioiden intressit. Baltian maiden EU-jäsenyyden myötä lähialueyhteistyö tulee todennäköisesti koostumaan pääasiassa vain Venäjälle suunnatuista kahdenvälisistä yhteistyöhankkeista. Muut monenkeskiset projektit toteutetaan tällöin osana pohjoista ulottuvuutta. en
dc.language.iso fi
dc.subject alueellinen yhteistyö fi
dc.subject lähialueet fi
dc.subject 1990-luku fi
dc.title Suomen lähialuepolitiikka EU-kaudella : Uhan kontrollia ja yhteisten etujen ajamista fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.21Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record