Roistovaltio suurvallan silmätikkuna : Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon mielikuvat Irakista ja omasta valtiostaan vuosina 1993-2003

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Ruuth, Jaana Anna-Maria
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:37:41Z
dc.date.available 2009-09-08T09:37:41Z
dc.date.issued 2007-03-26
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11219
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon mielikuvia Irakista vuosina 1993-2003 ja sitä, miten mielikuvat ovat saattaneet vaikuttaa Yhdysvaltojen toimintapolitiikkaan. Lisäksi selvitetään, millainen mielikuva Yhdysvaltojen ulkopoliittisella johdolla oli oman maansa roolista ja asemasta suhteessa Irakiin. Teoreettisena jäsennyskeinona käytetään mielikuvateoriaa, jonka mukaan valtioita koskevaa tieto järjestyy tiedon käsittelyprosessissa kognitiivisiksi kategorioiksi, maamielikuviksi. Ulkopoliittiseksi päätöksentekijöiksi tutkimuksessa on määritelty kansallinen turvallisuusneuvosto, (National Security Council), jonka ydinjoukon muodostavat presidentin lisäksi varapresidentti, ulko- ja puolustusministerit sekä presidentin turvallisuusneuvonantaja. Tutkielman primääriaineisto koostuu heidän Irakia koskevista virallisista puheistaan ja lausumistaan sekä heidän medialle antamistaan haastatteluista. Aineisto on koottu Bill Clintonin ja George W. Bushin presidenttikausilta ja se kattaa vuodet 1993-2003. Tutkimusmetodina on käytetty tekstintulkintaa, jonka rakenne perustuu Martha L. Cottamin sekä Richard K. Herrmannin ja Michael P. Fischerkellerin hahmottelemiin indikaattoreihin, joiden avulla mielikuvia voidaan purkaa teksteistä. Kyse on sisältöanalyysista, jossa tekstit käydään läpi eri teemoista koostuvan kysymyskehikon avulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Yhdysvaltojen ulkopoliittisella johdolla oli sekä Clintonin että Bushin hallintokausilla johdonmukainen ja kestävä mielikuva Irakista roistovaltiona. Selkein ero kahden eri hallinnon välillä löytyi mielikuvan voimakkuudesta. Bushin hallinnolla oli voimakkaampi näkemys Irakista roistovaltiona kuin Clintonin hallinnolla. Sen sijaan mielikuva Yhdysvalloista oli samankaltainen ja lähes yhtä vahva molemmilla hallinnoilla. Ainoat siinä esille nousseet erot liittyivät Yhdysvaltojen Irakia koskeviin tavoitteisiin sekä arvioihin Yhdysvaltojen hallinnollisesta tehokkuudesta. Paitsi eri hallintojen myös eri yksilöiden mielikuvissa esiintyi voimakkuuseroja. Bushin hallinnosta vahvin roistovaltiomielikuva oli Powellilla ja Ricella, Clintonin hallinnosta Bergerillä ja Perryllä. Molemmissa hallinnossa oli kuitenkin myös henkilöitä, joiden mielikuva Irakista oli laimea ja havainnot joltain osin jopa ristiriitaisia, kuten Clinton, Albright ja Rumsfeld. Clintonin ja Bushin hallintojen toimintapolitiikasta löytyi sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Niiden yhteinen näkemys oli, ettei Yhdysvallat aikonut neuvotella, vaihtaa taktiikkaansa tai muuttaa politiikkaansa vastatakseen Irakin toimiin. Konfliktinratkaisukeinoiksi ne kuitenkin valitsivat erilaiset menetelmät. Clintonin hallinto suosi pääosin pakotepolitiikkaa, vaikka turvautuikin ajoittain myös rajoitettuihin sotilaallisiin iskuihin. Bushin hallinto piti puolestaan sotilaallista voimankäyttöä ensisijaisena vaihtoehtona ja aloitti Irakin sodan. Hallintojen toimintapolitiikka osoittautui sellaiseksi kuin roistovaltiomielikuvan pohjalta voi odottaakin. Erot konfliktinratkaisukeinoissa voidaan selittää roistovaltiomielikuvan vahvuudella. en
dc.language.iso fi
dc.subject mielikuvat fi
dc.subject viholliskuvat fi
dc.subject poliittinen päätöksenteko fi
dc.subject ulkopolitiikka - Yhdysvallat fi
dc.subject Irak fi
dc.subject sisällönanalyysi fi
dc.subject mielikuvateoria fi
dc.title Roistovaltio suurvallan silmätikkuna : Yhdysvaltojen ulkopoliittisen johdon mielikuvat Irakista ja omasta valtiostaan vuosina 1993-2003 fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.26Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record