Kehittäjät ovat hyvin motivoituneita : psykologinen sopimus sosiaalipalvelujen työyhteisösidonnaisessa kehittämisessä

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Korhonen, Satu
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:37:48Z
dc.date.available 2009-09-08T09:37:48Z
dc.date.issued 2008-05-12
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11226
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen kohteena on sosiaalipalvelujen työyhteisösidonnainen kehittäminen. Tällä viitataan kunnallisesti yhtenäiseen rakenteeseen, jossa kehittäjäsosiaalityöntekijät toimivat työyhteisöissä ja osallistuvat sekä kehittämis- että asiakastyöhön. Kehittäjillä on kunnallinen yhteistyöfoorumi, kehittäjäverkosto, jolle on asetettu yhtenäisiä päämääriä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät tukevat kehittäjäsosiaalityöntekijöiden työyhteisösidonnaiseen kehittämiseen suuntautunutta työorientaatiota ja mitkä tekijät horjuttavat sitä. Teoreettinen viitekehys pohjautuu työn psykologisen sopimuksen teoriaan (Rousseau 1995). Työorientaatioiden psykologisen dynamiikan selittämiseksi on päädytty ennen kaikkea Watsonin (2002) edustamaan työn organisoinnin ja johtamisen tutkimuksen kriittiseen suuntaukseen ja O'Donohuen & Nelsonin (2007) tapaan jaotella työntekijän ja työnantajan välinen vaihto psykologisessa sopimuksessa transaktionaalisen, relationaalisen ja ideologisen ulottuvuuden kautta. Teoreettisen viitekehyksen keskeisenä valintakriteerinä esitetään se, että teoria liittää yhteen työn organisoinnin, yksilöllisten kompetenssien ja profession kehittymisen näkökulmat. Tutkimusasetelma on laskettavissa ennen kaikkea psykologisen sopimuksen arviointiin suuntautuvaan tutkimuslinjaan, jota käytetään, kun halutaan analysoida psykologisen sopimuksen organisatorisia seurauksia. Keskeistä ovat tällöin subjektiiviset kokemukset organisaation kyvystä ylläpitää lupauksiaan. Tässä tutkimuksessa tutkittava organisatorinen seuraus on työntekijöiden korkea motivoituneisuus kehittämistehtävään. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla Vantaan lastensuojelun kehittäjäsosiaalityöntekijöitä. Aineistonkeruumenetelmäksi on valittu teemahaastattelu. Tutkimustuloksena on, että suurin osa vaihdosta liittyy psykologisen relationaaliseen ulottuvuuteen. Tulos on samansuuntainen aiemman tutkimuksen kanssa, jossa on havaittu suomalaisten painottavan relationaalisia elementtejä työn psykologisessa sopimuksessa (Alasoini 2006). Transaktionaalinen ulottuvuus on vähäisemmin edustettuna. Työyhteisösidonnaisessa kehittämisrakenteessa transaktionaalisella ulottuvuudella on kuitenkin ollut erityisiä merkityksiä etenkin kehittäjän työnkuvan erottautumisessa ja sen organisatorisen merkityksen artikuloinnissa. Ideologinen ulottuvuus erottuu etenkin sosiaalityön tietopohjan parantamisen ja resurssitietoisuuden päämäärinä. Aikaisemman tutkimuksen kuvaamat (Matela 2007) lastensuojelun sosiaalityön työssä pysymisen ja työn vaihtamisen tekijät saivat vahvistusta myös työyhteisösidonnaisen kehittämistyön osalta. Organisatorinen tuki ja työn mitoitus vaikuttivat keskeisesti työn mielekkyyden kokemukseen, samoin kuin tyytyväisyys lähiesimiestyöskentelyyn ja työyhteisön sisäisiin suhteisiin, joskin tarkastelu tässä rajoittui työyhteisön vuorovaikutukseen lähinnä kehittämisasioiden osalta. Tämän tutkimuksen tuloksena on kuitenkin, että kehittäminen voidaan nähdä asiakastyöstä erillisenä työn sisällöllisenä orientaationa, johon liittyvän sitoutumisen ymmärtäminen on työntekijän työssä pysymisen kannalta merkityksellistä. Tulosten perusteella esitetään, että sosiaalityön kaltaisissa korkeaa osaamista vaativissa työtehtävissä ammatin tietopohjan kehittymisen ja työntekijän ammatillisen kehittymisen arvot näyttäisivät olevan yhteydessä työn koettuun mielekkyyteen, joka vahvistaa aikaisemman tutkimuksen havaintoja arvokongruenssin merkityksestä. Lisäksi esitetään, että työyhteisösidonnaisen kehittämisen rakenteessa työnantajan on mahdollista lisätä työtekijöiden sitoutumista organisaatioon tuomalla esiin kehittämistä arvona, joka lisää kokemusta kehittämistyön sisällöllisen orientaation oikeutuksesta suhteessa asiakastyöhön. en
dc.language.iso fi
dc.subject sosiaalipalvelut fi
dc.subject sosiaalityö fi
dc.subject työyhteisöt fi
dc.subject kehittäminen fi
dc.title Kehittäjät ovat hyvin motivoituneita : psykologinen sopimus sosiaalipalvelujen työyhteisösidonnaisessa kehittämisessä fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.47Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record