Crime as a part of a political movement

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11239
Title: Crime as a part of a political movement
Author: Kalliala, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2000-04-07
URI: http://hdl.handle.net/10138/11239
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: Liberaalidemokratioiden suhteellisesta vakaudesta ja laajoista poliittisista oikeuksista huolimatta laiton toiminta poliittisten mielipiteiden, arvojen ja asenteiden sekä päämäärien ilmaisemiseksi lisääntyi 1990-luvulla. Lisensiaattityössä tarkastellaan poliittisia tavoitteitaan samanaikaisesti laillisin ja laittomin keinoin ajavia radikaaleja ulkoparlamentaarisia liikkeitä. Opinnäyte koostuu kolmesta itsenäisestä osasta, joista ensimmäinen ja laajin on myös yhteenveto kahdesta empiirisestä tapaustutkimuksesta. Yhteenvetoartikkelissa radikaaleja ulkoparlamentaarisia liikkeitä analysoidaan yleisellä tasolla tutkimuskirjallisuuden ja suomalaisessa kontekstissa empiiristen tapaustutkimusten valossa. Radikaaleilla liikkeillä on monia yhteisiä piirteitä uusien yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa. Niiden toiminta on esimerkiksi suoraa ja ekspressiivistä, mutta salaisen laittoman toiminnan vuoksi ne ovat paremmin ymmärrettävissä yhteisöllisinä liikkeinä. Ne oikeuttavat poikkeuksellista toimintaansa vastustajansa erityisominaisuuksilla, omalla kutsumuksellaan ja/tai yleisen tilanteen kriittisyydellä. Ne ovat voimakkaiden tunteiden elpymisen yhteisöllisiä liikkeitä, joiden toiminta on pikemminkin 'toimintaa yhteisössä' kuin 'yhteisön toimintaa'. Työssä tarkasteltavien liikkeiden erityisongelma on, että ne tähtäävät joukkokannatukseen, mutta toimivat myös laittomin keinoin. Työssä pohditaan 1) kuinka laiton toiminta organisoidaan ja millainen suhde sillä on lailliseen toimintaan sekä 2) kuinka laiton toiminta sovitetaan uskottavasti yhteen demokraattisuuden kanssa. Empiirisiä tapaustutkimuksia vertailtiin eri aikakausien tuotteina ja niiden avulla hahmotettiin radikaalien liikkeiden toimintatavan muutosta. Ensimmäinen tapaustutkimus käsittelee suomalaista radikaalia oikeistoa sen erään edustajan, Pekka Siitoinin henkilön ja toiminnan kautta pääasiassa 1970-luvulla. Tutkimusaineistot ovat laadullisia sisältäen erilaista arkistomateriaalia, kuten valvontaraportteja suojelupoliisin arkistosta, Pekka Siitoinin koko arkistoidun kirjeenvaihdon sekä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Tutkimuksessa kuvataan mm. Siitoinin aatemaailman rakentumista, eri kannattajakuntien motiiveja ja toimintakonseptin rakentumista käytännön tasolla: toiminnan organisoimista eri nimisiksi järjestöiksi, varsinaista toimintaa ja sen tarkoitusta, toiminnan rahoitusta ja kansainvälisten yhteyksien luomista ja niiden käytännön merkitystä. Toisen tapaustutkimuksen kohteena on 1990-luvun kotimainen radikaali vaihtoehtoliikehdintä toimintamiljöönä sekä sen toimintakonsepti. Tutkimusaineisto on määrällinen ja se on kerätty poliisirekistereistä sekä julkisista lähteistä, pääasiassa erilaisista julkaisuista. Alkuperäinen tutkimusaineisto koostui toimijajoukon osallistumisista erilaisiin tapahtumiin, kyseessä oli ns. jäsenyysverkosto. Sen pohjalta johdettiin kaksi verkostoaineistoa, joista ensimmäinen kuvaa toimijoiden välisiä suhteita, toinen yhdistysten ja asiakokonaisuuksien välisiä suhteita. Tutkimuksessa hahmotettiin verkostoanalyysin avulla vaihtoehtoliikkeiden uudelleen muotoutumassa olevaa kenttää vuodesta 1990 syksyyn 1996. Empiirisesti tutkittiin mitä toimintaryhmiä radikaali vaihtoehtoliikehdintä käsittää analysoimalla ryhmittymien muodostamia sosiaalisia verkostoja. Tutkimuksessa mm. havaittiin radikaalin vaihtoehtoliikehdinnän olevan organisaatioltaan epämuodollinen verkosto, jossa ns. sosiaalinen pääoma on jakautunut epätasaisesti.Despite the relative political stability of the well-established democracies and the expansion of political and civil rights, the escalation of challenge to political power and authority became an extending phenomenon in the 1990's. Moreover, the domestic struggles were reaching increasingly beyond national boundaries. It is argued that in Finland, too, there is a growing need to formalize the response to those individuals and groups who choose to resort to proscribed means. The study focuses on the radical extra-parliamentary movements utilising both legal and illegal means in the name of some greater good in their political struggle. It consists of three independent parts, the first one of which is also the summary of the two empirical case studies. The concepts of the new social movement and Michel Wieviorka's communal movement are examined for their relevance in understanding the nature of the radical extra-parliamentary movements as political movements. The theoretical frame of reference is constructed from the basis of the concept of the cultic milieu as defined by Colin Campbell. Finally, the special dilemma of these movements is discussed: they aim at creating public support for their goals, but the illegal means they resort to, require that they maintain a clandestine existence at the same time. The first empirical case study deals with the Finnish radical right viewed through the political personality and activities of Pekka Siitoin in the 1970's. The research material is qualitative, main sources of information being the archive of the Security Police, the Pekka Siitoin archive (University of Helsinki) and Siitoin's own private archive. The study describes i.a. the way Siitoin's ideology was formed, the motives and minds of his supporters, the organisation of the activities and the establishment of the international connections. The second case study focuses on the new radical single-issue movements in Finland in the 1990's. It is analysed e.g. how the new radical groups organise their activities in comparison with other single issue movements. The quantitative research data was collected from police registers and open sources, mainly from newspapers and magazines. The raw data consists of the participation of the supporters in different kind of 'events'. It was transformed into two network data matrices, the first one describing the connections between supporters and the second one the connections between organisations and/or issues.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: laillisuus
sosiaaliset liikkeet
ääriliikkeet
kansallissosialismi
vaihtoehtoliikkeet
sosiaaliset verkostot
Suomi
political extremism
national socialism
legality
political movements
single-issue movements
social networks
Finland


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_fi.pdf 49.36Kb PDF View/Open
abstract_en.pdf 48.86Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record