Effects of ethnolinguistic vitality, network of language contacts and language background on ethnolinguistic identity of Finland-Swedes

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/11275
Julkaisun nimi: Effects of ethnolinguistic vitality, network of language contacts and language background on ethnolinguistic identity of Finland-Swedes
Tekijä: Mujunen, Virpi
Tekijän organisaatio: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology
Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalipsykologian laitos
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Socialpsykologiska institutionen
Päiväys: 2004-05-03
Kieli: fin
URI: http://hdl.handle.net/10138/11275
Opinnäytteen taso: Pro gradu -tutkielma
Tiivistelmä: Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa kieli ja identiteetti nähdään usein olevan molemminpuolisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään. Koska suuri osa aikaisemmasta tutkimuksesta on käsitellyt identiteetin vaikutusta käyttäytymiseen, tämän tutkimuksen tarkoitus oli päinvastainen eli selvittää, miten kieli vaikuttaa identiteettiin. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä kahteen kysymykseen: Ensinnäkin selvitettiin objektiivisen etnolingvistisen vitaliteetin, henkilökohtaisten kielikontaktiverkostoiden ja etnisen identiteetin välisiä suhteita. Toisaalta haluttiin saada selville mikä merkitys lapsuuden kielitaustalla on etniselle identiteetille. Viitekehyksenä näiden tekijöiden välisiä suhteita tarkasteltaessa oli Gilesin, Bourhisin ja Taylorin (1977) sekä Allardin ja Landryn (1986, 1992, 1994) esittämät etnolingvistisen vitaliteetin mallit. Jälkimmäisen mallin mukaan kielikontaktiverkostot toimivat välittäjinä sosiologisen ja psykologisen tason välillä. Tutkimuksen otos koostui 563 ruotsinsuomalaisesta, joista 51% oli Etelä-Suomen läänistä ja 49% Länsi-Suomen läänistä. Naisia tutkimukseen osallistuneista oli 56% ja vastaavasti miehiä 44%. Tutkimusaineistona käytettiin syksyllä 2000 professori Karmela Liebkindin ja professori Anders Langen johtamaa tutkimusta varten kerättyä aineistoa (”Suomalaiset ja ruotsalaiset vähemmistönä ja enemmistönä: Stereotypiat, ryhmäsamastuminen ja minä-käsitys”). Aineisto analysoitiin pääasiassa hierarkkisten regressioanalyysien avulla. Tutkimuksen tulokset tukivat aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan kielikontaktiverkostot toimivat välittäjinä etnolingvistisen vitaliteetin sekä identiteetin välillä. Objektiivinen vitaliteetti eli tässä tapauksessa kunnan kielisyysaste luo puitteet, joissa kielikontaktiverkostot voivat kehittyä. Nämä verkostot ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat etniseen identiteettiin. Samoin toisesta kysymyksestä saadut tulokset tukivat aiempaa tutkimusta eli lapsuuden kielitausta oli merkittävä etniselle identiteetille.
Kuvaus: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.
Avainsanat: etnolingvistiikka
etnolingvistinen vitaliteetti
etnolingvistinen identiteetti
kielikontaktiverkostot
äidinkieli
suomenruotsalaiset


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 48.76KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot