Kansallinen finanssipolitiikka ja rahaliitto: pitäisikö finanssipolitiikkaa rajoittaa?

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11311
Title: Kansallinen finanssipolitiikka ja rahaliitto: pitäisikö finanssipolitiikkaa rajoittaa?
Author: Paavola, Annika
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2003-05-05
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/11311
Thesis level: master's thesis
Abstract: Työssä tarkastellaan kansallista finanssipolitiikkaa rahaliitossa yleisesti ja tutkitaan finanssipolitiikan rajoittamisen tarpeellisuutta eri lähtökohdista. Tarkastelussa keskitytään kolmeen toisiaan täydentävään rahaliittomalliin ja tulkitaan näiden tuloksia lähinnä EMUn talouspoliittisen järjestelmän näkökulmasta. Kolmannessa luvussa perehdytään Charin ja Kehoen (1998) kahden periodin malliin, jossa tutkitaan keskuspankin sitoutumisen merki-tyistä finanssipolitiikan rajoitteiden tarpeellisuudelle ja havaitaan, että finanssipolitiikan rajoittaminen on tarpeen vain, jos keskuspankki ei kykene sitoutumaan ennalta ilmoittamaansa politiikkaan. Raha- ja finanssipolitiikalle asetettujen yhteisten tavoitteiden merkitykseen perehdytään Dixitin ja Lambertinin (2002 ja 2001b) rahaliitto-mallin tarkastelussa luvussa neljä. Mallin mukaan talouden parhaaseen mahdolliseen tasapainoon päästäisiin asettamalla raha- ja finanssipolitiikalle yhteiset tuotanto- ja inflaatiotavoitteet. Tämä edellyttää raha- ja finanssi-politiikan päätöksentekijöiden välistä yhteistyötä ja finanssipolitiikan koordinointia siten, että kunkin jäsenmaan finanssipoliittiset päätökset todella tähtäävät yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Mallin heikkous on kuitenkin se, ettei se ota huomioon jäsenmaiden velkaantumista, vaikka jäsenvaltioiden yhteenlasketulla julkisen velan määrällä on todettu olevan vaikutus rahaliiton yhteiseen inflaatiotasoon. Lopuksi viidennessä luvussa tutkitaan rahaliiton muodostamisen ja sen kasvun hyvinvointivaikutuksia Beetsman ja Bovenbergin (1998) mallin avulla. Mallin mukaan rahaliiton luominen voi kasvattaa hyvinvointia inflaatiota ja julkisia menoja laskemalla sekä tuotantoa kohottamalla. Teorian mukaan rahaliitosta saatavat hyödyt kasvavat jäsenmaiden määrän lisääntyessä, koska yksittäisten jäsenmaiden mahdollisuudet vaikuttaa rahaliiton yhteiseen inflaatioon vähenevät, ja tällöin myös rajoitteiden merkitys vähenisi. Mallin ongelmana kuitenkin on, että se olettaa kaikkien rahaliiton jäsenvaltioiden olevan identtisiä eli myös samankokoisia. Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaat ovat kuitenkin hyvin erilaisia sekä talouden rakenteiltaan että kooltaan. Suurten maiden finanssipoliittisilla päätöksillä onkin todellisuudessa pieniä maita suurempi vaikutus koko rahaliiton talouteen. Esiteltyjen teorioiden perusteella keskeisimmäksi kysymykseksi finanssipoliittisia rajoituksia asetettaessa muodostuu kuitenkin yhteisen keskuspankin rahapolitiikan uskottavuus. Jotta rajoitteista voitaisiin luopua, olisi us-kottavuutta lisättävä muilla keinoin. Malleissa korostuu myös yhteistyö raha- ja finanssipolitiikan suunnittelussa vaihtoehtona tiukoille rajoitteille. Rahaliitossa, jossa rahapolitiikka on keskitetty yhteiselle keskuspankille ja finanssipolitiikka hajautettu jäsenvaltioiden hallitusten päätettäväksi, tilanne on monimutkainen. Toivottavaa tietenkin olisi, että yhteisen edun ajaminen saisi jäsenmaiden inflaatio- ja tuotantotavoitteet yhtenemään. Nykyisellään ei siis voida ajatella täydellistä luopumista kasvu- ja vakaussopimuksen kaltaisista rajoitteista. Perusteet rajoitusten muuttamiselle vastaamaan paremmin yksittäisten maiden erityispiirteitä ja taloudellisia painoarvoja ovat kuitenkin olemassa.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: rahaliitto
finanssipolitiikka
rahapolitiikka


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.23Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record