Uhri ja kiduttaja : Freudin ja Deleuzen teoriat masokismista

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto fi
dc.contributor University of Helsinki en
dc.contributor Helsingfors universitet sv
dc.contributor.author Lemetti, Juhana
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:39:07Z
dc.date.available 2009-09-08T09:39:07Z
dc.date.issued 1999-09-01 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11323
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielman aiheena on kaksi erilaista teoriaa masokismista. Sigmund Freudin psykoanalyyttinen teoria ja Gilles Deleuzen näkemys, joka yhdistää psykoanalyyttiseen teoriaan filosofisia ja kirjallisia elementtejä. Freudin psykoanalyyttinen teoria masokismista (kliininen teoria masokismista) lähtee oletuksesta, että masokismi on häiriötila, jonka syyt ovat ihmisen kehityksessä. Teorian mukaan masokismi voidaan käsittää sisäänpäin kääntyneeksi aggressioksi tai, toisin ilmaistuna, kuolemanvietin ilmenemiseksi ihmisessä. Masokismi on psykoanalyyttisen teorian mukaan aina sidoksissa sadismiin. Sadismin muuntumisen masokismiksi aiheuttaa syyllisyyden tunto. Sadismin ja masokismin muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan sadomasokismiksi, Deleuze kritisoi psykoanalyyttisen teorian sadomasokismi käsitettä ja pyrkii osoittamaan, että sadismi ja masokismi ovat kaksi erilaista ilmiöitä ja toimimisen tapaa, joita ei voi yhdistää. Hänen mukaansa emme voi ymmärtää masokismia, jos tutkimme sitä vain psykoanalyysin näkökulmasta. Masokismi on - aivan kuten sadismikin - kirjallisuuteen sidoksissa oleva ilmiö, jonka ymmärtämisen edellytyksenä on Leopold von Sacher-Masochin tuotannon tunteminen ja analyysi (kirjallinen teoria masokismista). Tutkielma etenee kliinisen teorian kautta kirjalliseen. Deleuzen esittämiä argumentteja arvioidaan ja tarkennettaan käyttäen hyväksi Sacher-Masochin kirjallista tuotantoa. Lisäksi esitellään dekadenssin käsite ja tutkitaan sen ilmenemistä Sacher-Masochin tuotannossa. Deleuzen kritiikki osoittaa, että puhtaan psykoanalyyttinen tarkastelutapa on yksipuolinen ja yksinkertaistava. Molempien teorioiden puutteena on vajavainen kiduttajan ja uhrin toimijatyppien analyysi. Kun masokismia ja sadismia käsitellään näiden tyyppien kautta, tulee niiden erilaisuus selkeästi esiin. Lopuksi kliinistä ja kirjallista teoriaa tutkitaan suhteessa perversion käsitteeseen. Masokismi voidaan ymmärtää perverssiksi toiminnaksi. Perverssi toiminta eroaa akraattisesta ja supererogatorisesta toiminnasta, ja masokismista voidaan löytää motivaatioperusta perverssille valinnalle. Tutkielman keskeiset lähteet jakaantuvat kolmeen osaan: 1. Sigmund Freudin kirjoitukset Drei Abhandlungen zur Sexualtheolie, Ein Kind wird geschlagen ja Das ökonomische Problem des Masochismus; 2. Gilles Deleuzen essee Le froid et de cruel; 3. Leopold von Sacher-Masochin teokset, erityisesti Venus im Pelz. en
dc.language.iso fi en
dc.subject Freud, Sigmund en
dc.subject Deleuze, Gilles en
dc.subject masokismi - psykoanalyysi en
dc.title Uhri ja kiduttaja : Freudin ja Deleuzen teoriat masokismista en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.93Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record