Hungarian National Identity during the Period of European Integration

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/11334
Julkaisun nimi: Hungarian National Identity during the Period of European Integration
Tekijä: Sallinen, Eeva
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos
Päiväys: 2002-04-17
Kieli: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/11334
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: ’Hungarian National Identity during the Period of European Integration’ on nimensä mukaisesti Unkarin kansallisen identiteetin kehityskaarta maan itsenäistyttyä vuonna 1989 käsittelevä Pro gradu työ. Tutkimus selvittää olemassa olevan kvalitatiivisen aineiston, toisten tutkijoiden aiemmin aiheesta tehdyn tutkimuksen sekä tätä Pro gradu työtä tehtyjen haastattelujen pohjalta millaisia muutoksia Unkarin kansallinen identiteetti on kokenut viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Kansallisen identiteetin ollessa laaja historiallinen käsite, ei tutkimuksessa olla toki voitu rajata pois myöskään historiaan ulottuvien aspektien tarkastelua tutkimuskysymykseen liittyen. Lisäksi työ selvittää niitä termejä joihin pääasiallisesti viitataan puhuttaessa kansasta, identiteetistä, kansallisesta identiteetistä ja Unkarin kansallisesta identiteetistä.Työn teoreettinen pohjana toimii kansalliseen identiteettiin liittyvä tutkimus. Pääteoksina mainittakoon A. Smithin National Identity, P. Saukkosen Suomi, Alankomaat ja Kansallisvaltioiden Identiteettipolitiikka sekä W. Bloomin Personal Identity, National Identity and International Relations. Pro Gradun pääasiallista empiiristä kirjallisuutta edustavat Csepeli, Örkény ja Székelyin Grappling with National Identity, tutkija K. Miklóssy useat eri unkarilaista nationalismia ja ulko-Unkarilaisten asemaa käsittelevät julkaisut sekä Helsingissä ja Budapestissa kesällä 2001 tekemäni haastattelut kuuden Unkarilaisen vaikuttajan keskuudessa. Unkarin kansallisen identiteetin muotoutumiseen ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vaikuttaneet useat eri tekijät, joista muutamat kuuluvat myös maan ulkopolitiikan tärkeimpiin suunnannäyttäjiin. Toisaalta maassa puhutaan EU-integraatiosta ja toisaalta oman historiallisen ja kansallisen omakuvan vahventamisesta. EU-jäsenyys nähdään selviönä ja jatkumona Unkarin tuhatvuotista historiaa osana läntistä, ei-slaavilaista Eurooppaa. EU-integraatio on myös, varsinkin nuorempien kannattajien parissa saanut uuden vähemmän ideologisen roolin, Unioni nähdään lähinnä taloudellisena liittona, joka tuo myös Unkarille laajemmat mahdollisuudet vaurastumiseen ja vakauteen. Toinen ulkopolitiikan suuntaus ovat suhteet naapurimaihin ja mm. Romaniassa ja Slovaniassa asuviin nk. ulko-Unkarilaisiin. Tämänhetkinen hallitus on yrittänyt lanseerata Status-lakia, joka antaisi näille ihmisryhmille oikeuksia Unkarin sisällä. Tätä poliittista suuntausta kutsutaan kuitenkin toisaalla erittäin populistiseksi, eikä siihen haluta sitoutua EU-jäsenyyden kustannuksella.
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Avainsanat: Unkari
kansallinen identiteetti
Euroopan Unioni
Itä-ja Keski-Eurooppa


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.pdf 49.01KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot