Elämänhallinta eläkkeelle siirtymisen jälkeen

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Gerpe, Emilia
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:39:26Z
dc.date.available 2009-09-08T09:39:26Z
dc.date.issued 2006-05-02
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11347
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassa tarkastellaan eläkkeelle siirtyneiden elämänhallinnan tunnetta. Elämänhallinta määritellään tässä tutkimuksessa luottamukseksi omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, ongelmanratkaisutaitoihin sekä selviytymiseen yllättävistä ja odottamattomista tapahtumista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten nuoret eläkeläiset kokevat elämänsä hallittavuuden työuran jälkeen. Tutkimuksen empiirinen aineisto on osa Ikihyvä Päijät-Häme-tutkimusta, jossa seurataan kolmen ikäryhmän, vuosina 1926-1930, 1936-1940 ja 1946 syntyneiden vanhenemista kymmenen vuoden ajan. Tämän tutkimuksen aineisto on poimittu vuonna 2002 toteutetusta kyselystä. Vastaajat on valittu eläkkeelle siirtymisen ajankohdan perusteella. Tutkimusryhmän vastaajat ovat siirtyneet eläkkeelle vuosina 1997–2002, vertailuryhmänä on kyselyn suorittamisen hetkellä vielä työelämässä olleet. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on Aaron Antonovskyn teoria koherenssin tunteen hallittavuuden osa-alue sekä Raimo Raitasalon elämänhallintamalli. Erityisinä tutkimuskysymyksinä esitetään, millainen eläkkeelle siirtyneiden elämänhallinta on ja minkälainen se on verrattuna työelämässä oleviin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, mitkä tekijät vaikuttavat koettuun elämänhallintaan. Lisäksi tutkitaan, eroavatko voimakkaan elämänhallinnan tekijät eläkkeelle siirtyneiden ja vielä työelämässä olevien välillä. Tuloksena todetaan muun muassa, että eläkkeelle siirtyneiden elämänhallinta on yhtä voimakasta kuin työelämässä olevalla vertailuryhmällä, joten elämänhallinnan voimakkuudessa ei voida sanoa tapahtuvan muutoksia eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Lisäksi todetaan, että eläkkeelle siirtyneillä elämänhallintaan vaikuttaa mm. elämään tyytyväisyys, hyvä taloudellinen tilanne, eläkkeelle siirtymisen mieluisuus, useat ystävät ja optimistinen elämänasenne. Tärkeimpinä lähteinä tutkimuksessa ovat kyselyaineiston lisäksi Aaron Antonovskyn kirjat Health, Stress and Coping (1979) ja Unraveling the Mystery of Health (1987) sekä Raimo Raitasalon Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena (1995). en
dc.language.iso fi
dc.subject eläkkeelle siirtyminen fi
dc.subject elämänhallinta fi
dc.subject tunteet fi
dc.title Elämänhallinta eläkkeelle siirtymisen jälkeen fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 48.69Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record