Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Maahanmuuttajataustaisten sosiaalialan vuokratyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista sekä työnteon merkityksestä heidän sopeutumiselleen Suomessa

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 51.38Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11371
Vie RefWorksiin
Title: Maahanmuuttajataustaisten sosiaalialan vuokratyöntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista sekä työnteon merkityksestä heidän sopeutumiselleen Suomessa
Author: Kahilainen, Sanna
Contributor: University of Helsinki, Department of Social Psychology
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tässä tutkimuksessa on tutkittu maahanmuuttajataustaisia sosiaalialan vuokratyöntekijöitä ja heidän kokemuksiaan työhyvinvoinnista vuokratyössä sekä työnteon merkityksestä heidän Suomeen sopeutumiselleen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty akkulturaatiota- ja työhyvinvointia- sekä vuokratyötä käsittelevää tutkimusta. Tutkimuskohteena olivat erään henkilöstövuokrausyrityksen maahanmuuttajataustaiset vuokratyöntekijät. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahtatoista 20-55 –vuotiasta maahanmuuttajaa. Heistä kaksi oli venäläistaustaisia, viisi virolaistaustaisia (joista kolme puhui äidinkielenään venäjää), neljä somalialaistaustaisia sekä yksi eteläaasialaisesta valtiosta Suomeen muuttanut. Haastattelut olivat muodoltaan teemahaastatteluja. Kiinnostuksen kohteena olivat maahanmuuttajien kokemukset työhyvinvoinnista sekä merkitykset, joita he antoivat työnteolle puhuessaan sopeutumisestaan Suomeen. Tutkimus oli lähtökohdaltaan hermeneuttis-fenomenologinen, ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Työnteon nähtiin parhaassa tapauksessa edistävän maahanmuuttajataustaisen sopeutumista yhteiskuntaan, jossa hänen on mahdollista saada säännöllisyyttä elämään, opetella kieli- ja kulttuuritaitoja sekä parantaa yhtenäisyyden tunnettaan, itsetuntoaan ja hyvinvointiaan. Työpaikan syrjintä- ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset nähtiin hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä, jolloin työn voitiin nähdä vaikuttavan negatiivisesti sopeutumiseen kielteisten kokemusten kautta. Maahanmuuttajien puheessa ilmeni yhteys sopeutumisen ja työhyvinvoinnin välillä niin, että hyvin maahan sopeutuneiden oli helpompi selviytyä myös vieraskulttuurisessa työympäristössä ja viihtyä työpaikalla. Hyvin työpaikalla viihtyvien voidaan nähdä olevan sekä sosiokulttuurisesti, psykologisesti että taloudellisesti sopeutuneita. Maahanmuuttajataustaisten vuokatyöntekijöiden puheessa työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä painottuivat vuokratyösuhteen kolmen osapuolen: työkohteen, työntekijän ja vuokrausyrityksen vuorovaikutus. Sekä työkohteelta että vuokrausyritykseltä odotettiin joustavuutta, oikeudenmukaista kohtelua sekä sosiaalista tukea muun muassa perusteellisen perehdytyksen ja tukihenkilön kautta. Kaikilla haastateltavilla oli syrjintäkokemuksia tai kokemuksia työpaikkakiusaamisesta. He reagoivat syrjintään eri tavoin. Stressinhallintatyylit vaihtelivat passiivisista aktiivisiin hallintamenetelmiin. Maahanmuuttajien motiiveina tehdä vuokratyötä painottuivat vapaus, vaihtelevuus ja uuden oppiminen. Vakituisen työn saanti esiintyi kuitenkin toiveena tulevaisuudelle. Toisaalta maahanmuuttajat kokivat vuokratyön antaman vapauden hyvin tärkeänä asiana, joka mahdollisti nopealla varoitusajalla lähdön omaan kotimaahan tarvittaessa. Epävarmuuden kokemus, toimeentulo-ongelmat, ulkopuolisuuden tunne ja jatkuva paikan vaihto esiintyivät maahanmuuttajien puheessa vuokratyönteon stressaavina piirteinä. Maahanmuuttajan kohdalla paikanvaihtoon liittyi usein myös mahdollinen akkulturaatiostressi sekä syrjintäkokemukset. Maahanmuuttajat kokivat, että heidän on helpompi työllistyä vuokrayrityksen kautta kuin vapailla markkinoilla. Voidaankin ajatella, että vuokratyön kautta heidän on helpompi saada Suomessa vaadittavaa työkokemusta. Päälähteinä tutkimuksessa on käytetty; Vartia, M. & Bergbom, B. & Giorgana, T. & Rintala-Rasmus, A. & Riala, R. & Salminen, S. (2007). Monikulttuurisuus työn arjessa. Työterveyslaitos. Liebkind, K. & Mannila, S. & Jasinskaja-Lahti, I. & Jaakkola, M. & Kyntäjä, E. & Reuter, A. (2004) Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Helsinki: Gaudeamus. Berry, J. W. (1997). Immigration, acculturation and adaptation. Applied Psychology: An international Review, 46(1), 5-38. Ward, C. & Bochner, S. & Furnham, A. (2001). The Psychology of Culture Shock. (2.painos). Hove: Routledge. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi. Viitala, R. & Vettensaari, M. & Mäkipelkola, J. (2006). Näkökulmia vuokratyöhön. Työpoliittinen tutkimus. Nro 302. Työministeriö.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11371
Date: 2008-03-17
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account