The Discourse of the Global Economy and the Construction of Legitimacy - A Discourse Analysis of Different Welfare Regimes Represented by Britain, Germany and Finland

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Søndergaard, Casper
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:39:54Z
dc.date.available 2009-09-08T09:39:54Z
dc.date.issued 2006-11-06
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11383
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tämän gradun tavoitteena on tutkia globaalin talouden poliittisia diskursseja ja sitä, miten nämä diskurssit oikeuttavat erilaisia politiikkoja. Gradu pohtii, vaikuttavatko erilaiset hyvinvointivaltiomallit ja erilaiset käsitykset globalisaation luonnosta siihen, miten legitimaatio muodostuu poliittisissa diskursseissa. Työn metodologian pohjana on diskurssianalyysi. Työssä esitän mallin, joka erottelee erilaisia legitimaation luomisen tapoja. Tämän mallin pohjalta erotan globaalin talouden legitimaatiodiskurssit suhteessa muihin mahdollisiin tapoihin legitimoida talouspolittiikkaa. Tätä mallia ja Ernesto Laclaun ja Chantel Mouffen "diskursiivisia" työkaluja sovelletaan globaalin talouden diskurssien analysoimiseen Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Suomessa. Perustuen viimeisimpiin teorioihin globalisaation ja hyvinvointivaltion suhteesta, asetan vastakkain kaksi lähestymistapaa, hyperglobalisaation lähestymistavan ja kontingentin globalisaation lähestymistavan, joista antagonistiset hypoteesit on johdettu. Hyperglobalisaation lähestymistapa (jonka tärkein teoreetikko on Kenichi Ohmae) väittää, että ’kalleimpien’ hyvinvointivaltioiden on pakko harjoittaa voimakkaan uusliberaalia politiikkaa sopeutuakseen globaalin talouden olemukseen, ja että sen seurauksena niiden globalisaation diskurssien, jotka legitimoivat uusliberaaleja politiikkoja, täytyisi olla yleisimpiä näissä kalleimmissa hyvinvointivaltiomalleissa kuten esimerkiksi sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltiomallissa (jota Suomi edustaa) tai korporatiivisessa hyvinvointivaltiomallissa (jota Saksa edustaa) ja vähiten yleisiä liberaalissa hyvinvointivaltiomallissa (jota Iso-Britannia edustaa). Kontingentti globalisaation lähestymistapa (jonka tärkeimpiä teoreetikkoja ovat Colin Hay, Ben Rosamond, Vivian Schmidt, Ronen Palan ja Angus Cameron) taas olettaa, että globaalin talouden vaikutuksia käsittelevät diskurssit heijastavat kontekstisidonnaisia tekijöitä, toimijoiden käsityksiä globalisaation luonnosta, ideologista suuntautuneisuutta ja kognitiivisia suodattimia. Analyysissä, jonka lähteinä on käytetty parlamenteissa pidettyjä puheita, puolueiden ohjelmia ja tärkeimpiä selvityksiä globalisaatiosta, esitän, että erilaiset globaalin talouden konstruktiot painottavat erilaisia tekijöitä, mutta kaikki toimijat näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että globaali talous on muuttanut muotoaan, ja että poliitikkojen on pakko löytää vastauksia sen asettamiin haasteisiin. Monet toimijat haluavat myös globalisaatiota ohjattavan jollakin tavoin. Päätelmissä hylkään hyperglobalisaation lähestymistavan, sillä tulokset osoittivat, toisin kuin hyperglobalisaation lähestymistapa ennustaa, että ne diskurssit, jotka globaalin talouden pohjalta legitimoivat uusliberaaleja politiikkoja, ovat itse asiassa vähäisimpiä Suomessa ja yleisimpiä Isossa-Britanniassa. Tulokset tukivat kontingenttia globalisaation lähestymistapaa siinä, että kognitiiviset suodattimet ja ideologinen orientoituminen näyttävät olevan tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat siihen, miten globaalin talouden diskurssit rakentuvat, kuka ne (useimmiten) artikuloi, ja miten niitä on käytetty oikeuttamaan tiettyjä politiikkoja. en
dc.language.iso fi
dc.subject globalisaatio fi
dc.subject globaali talous fi
dc.subject hyvinvointivaltio fi
dc.subject diskurssianalyysi fi
dc.subject Iso-Britannia fi
dc.subject Saksa fi
dc.subject Suomi fi
dc.title The Discourse of the Global Economy and the Construction of Legitimacy - A Discourse Analysis of Different Welfare Regimes Represented by Britain, Germany and Finland en
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.24Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record