Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

TRIPS-sopimuksen hyvinvointivaikutukset lääkepatenttien osalta ja lääkepatenttien merkitys tutkimus- ja kehitystyön kannustajana

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Aalto, Assi
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:39:57Z
dc.date.available 2009-09-08T09:39:57Z
dc.date.issued 2005-03-07 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11386
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Kehitysmaat sitoutuivat TRIPS-sopimuksessa vahvistamaan lääkkeiden patenttisuojansa johtavissa teollisuusmaissa vallitsevalle tasolle. Tutkielmani on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan TRIPS-sopimuksen edellyttämien lääkepatenttien toimeenpanon vaikutuksia. Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaisia merkityksiä TRIPS-sopimuksella on kehitysmaiden lääkepulan kannalta: mitkä ovat sopimuksen edellyttämän lääkepatenttien maailmanlaajuisen yhdenmukaistamisen hyvinvointivai-kutukset, tarjoaako sopimus etuja ja riittävästi joustonvaraa ja luoko se riittävät kannustimet harjoit-taa tutkimustyötä - myös kehitysmaille tyypillisiin sairauksiin. Talousteoriassa patenttisuojalla on vastakkaiset vaikutukset taloudelliseen hyvinvointiin. Lyhyellä aikavälillä patentit suovat monopolivoiman haltijoilleen, mikä vähentää kilpailua ja nostaa kulutta-jahintoja. Pitkällä tähtäimellä patentit kuitenkin luovat kannustimen investoida tutkimus- ja kehitys-työhön, tällöin kiinteät kustannukset saadaan katettua monopolivoittojen kautta. Lisääntyneen tut-kimustyön seurauksena kuluttajat pääsevät pitkällä aikavälillä nauttimaan parantuneen teknologian tai uusien tuotteiden muodossa syntyvistä eduista. Teollisuusmaiden mielestä patenteista aiheutuvat dynaamiset edut kumoavat niistä aiheutuvat staattiset tappiot. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kannat patenteista eroavat maiden intressien vuoksi merkittävästi. Suurin osa kehitysmaiden mark-kinoille päätyvistä patentoiduista lääkkeistä on kehitetty teollisuusmaissa, joten teollisuusmaat hyö-tyisivät tiukemmista patenttioikeuksista. Kehitysmaat puolestaan haluaisivat maksaa teollisuusmai-den kehittämistä lääkkeistä mahdollisimman vähän. TRIPS-sopimuksesta aiheutuvien hyvinvointivaikutusten taloustieteellisissä mallinnuksissa on huomioitu hyvinvointivaikutukset kehittyneiden maiden, kehitysmaiden ja maailman kannalta. Val-taosassa kirjallisuudessa esitetyistä patenttien hyvinvointivaikutusten tarkasteluista on päädytty sii-hen, että lyhyellä aikavälillä kehitysmaille aiheutuu patenttien toimeenpanosta tappioita. Johtopää-töstä tukevat myös empiiristen tutkimusten tulokset. TRIPS-sopimuksen mielekkyyden kannalta huolenaihetta herättävät erityisesti teoreettiset mallit, joiden mukaan patenttioikeuksien ulottaminen kehitysmaihin saattaa olla epäsuotuisaa myös maailman hyvinvoinnille. Kyseisissä malleissa ei kui-tenkaan huomioida patenttisuojauksen kansainvälisestä koordinoinnista syntyviä tehokkuusetuja. Vaikka patenttien ajatellaankin kiihdyttävän tutkimus- ja kehitystyötä, on tarpeen kyseenalaistaa niiden merkitys kehitysmaille tyypillisiin tauteihin tehoavien lääkkeiden tutkimustyön kannustaja-na. Kehitysmaiden asukkaat kärsivät trooppisista taudeista, joihin kehitettävien lääkkeiden ja rokot-teiden kehittämisen kannustamisessa patenttisuojalla voisi teoriassa olla tärkeä merkitys. Patent-tisuojan takaaminen ei kuitenkaan ole riittävä kannustin, kun huomioidaan kehitysmaiden matalat tulotasot ja pienet efektiiviset markkinat. Vaikka kehitysmaat takaisivat täyden patenttisuojan teolli-suusmaiden keksinnöille, markkinaorientoitunut tutkimussektori tuskin suuntautuisi kehitysmaille tyypillisten sairauksiin tehoavien lääkkeiden kehittämiseen. Onkin pohdittava julkisen sektorin tar-joaman rahoituksen osuutta kehitysmaita palvelevan tutkimis- ja kehitystyön kasvattamisessa. Haas-teeseen, joka liittyy vaikeuksiin saada maailman tiede- ja teknologiayhteisö puuttumaan köyhimpi-en maiden nykyisiin kansanterveydellisiin ongelmiin yleensä sekä tuberkuloosiin, malariaan ja AIDS:iin erityisesti, on esitetty ratkaisuksi erilaisten rahastojen perustamista, joilla parannettaisiin kannustinta trooppisiin tauteihin tehoavien lääkkeiden kehittämiseksi. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat Deardorffin (1992), Diwanin & Rodrikin (1991) ja McCal-manin (2002) mallit. en
dc.language.iso fi en
dc.subject lääkkeet en
dc.subject lääketeollisuus en
dc.subject patentit en
dc.subject patentointi en
dc.subject tutkimus en
dc.subject kehitysmaat en
dc.title TRIPS-sopimuksen hyvinvointivaikutukset lääkepatenttien osalta ja lääkepatenttien merkitys tutkimus- ja kehitystyön kannustajana en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.76Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account