The Production and Reproduction of Chiricahua Apache Society : How social world is constituted by systems of exchange and imagination

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11394
Title: The Production and Reproduction of Chiricahua Apache Society : How social world is constituted by systems of exchange and imagination
Author: Ahonen, Janne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology
Date: 2007-09-10
Language: en
URI: http://hdl.handle.net/10138/11394
Thesis level: master's thesis
Discipline: Social and Cultural Anthropology
Sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Social- och kulturantropologi
Abstract: This thesis examines Chiricahua Apache society from a cultural perspective asking on what was the continuity of the society based and how did the society reproduce itself as a whole. The focus is on the pre-reservation time, before the disruption of reservation life. The thesis goes through the nearly century-long discussion on social groups and society's foundations centering on exchange. The theoretical discussion starts from Claude Lévi-Strauss' 'alliance theory' and works its way to Maurice Godelier's hypothesis on the dominant social relations of a society and the imaginary component of the social world. In the thesis it is argued that in order to analyze the social systems in any given society it is necessary to study also its culture, for only that way can one properly see the society as a whole and work one's way to its parts and the relations between these parts. The Chiricahua patterns of exchange varied from raiding to trade to generalized exchange and gift-giving. They projected their own society's social structure on to neighboring groups, just like the Americans and the Mexicans viewed the Chiricahua as a centralized tribe with which contracts could be made with and where both parties erred. The Chiricahua did not transform difference into hierarchy. Their social structure was egalitarian as the households (comprised of extended matrilocal families) - in accordance with the model of domestic mode of production - were the central units of production. They reproduced themselves as units similar to one another and were dependent on other households for their intergenerational continuity. Marriages required exchange of gifts, and at the basic level kinship - the reproduction of life - was connected to economics - the production of wealth. The continuity and reproduction of the Chiricahua Apache society relied more on the reproduction of certain relations (the atom of kinship) than the continuity of certain groups. The dominant social relations, those directly linked to production (society's infrastructure), were those within the household (matrilocal extended family).Tutkielma tarkastelee Chiricahua Apachien yhteiskuntaa kulttuurisesta näkökulmasta. Keskeiset kysymykset ovat mihin yhteiskunnan jatkuvuus perustui ja kuinka yhteiskunta uusinsi itsensä kokonaisuutena. Tutkielma käy läpi lähes vuosisataisen keskustelun sosiaalisista ryhmistä ja yhteiskunnan perustuksista keskittyen vaihtoon. Teoreettinen keskustelu alkaa Claude Lévi-Straussin allianssiteoriasta ja kulkee aina Maurice Godelierin hypoteesiin yhteiskunnan hallitsevista sosiaalisista suhteista ja sosiaalisen maailman imaginaarisesta osasta. Tutkielmassa esitettään, että voidakseen tutkia minkä tahansa yhteiskunnan sosiaalisia järjestelmiä on myös tutkittava sen kulttuuria, sillä vain näin yhteiskunta nähdään kokonaisuutena, josta käsin voidaan tarkastella sen osia ja näiden suhteita. Chiricahuojen vaihtokäytännöt vaihtelivat ryöstelystä kaupankäyntiin ja lahjanvaihtoon. He projisoivat oman yhteiskuntansa sosiaalisen rakenteen ympäröiviin ryhmiin, samoin kuin meksikolaiset ja amerikkalaiset näkivät Chiricahuat keskittyneenä heimona, jonka kanssa voisi tehdä sopimuksia - molemmat osapuolet erehtyivät. Chiricahuat eivät muuntaneet eroa hierarkiaksi. Heidän sosiaalinen rakenteensa oli tasa-arvoinen kotitalouksien (matrilokaalisia suurperheitä) - kotitaloudellisen tuotantotavan mallin mukaisesti - ollessa tärkeimpiä tuotantoyksikköjä. Ne uusinsivat itsensä keskinäisesti samanlaisina yksikköinä ja olivat riippuvaisia muista kotitalouksista jatkaakseen itseään uusina sukupolvina. Avioliitot edellyttivät lahjojen vaihtoa, ja perustavalla tasolla sukulaisuus - elämän uusintaminen - oli kytköksissä talouteen - omaisuuden tuotantoon. Chiricahua Apachien yhteiskunnan jatkuvuus ja uusintaminen olivat riippuvaisia enemmän tiettyjen sosiaalisten suhteiden uusintamisesta (sukulaisuuden atomi) kuin tiettyjen ryhmien jatkuvuudesta. Hallitsevat sosiaaliset suhteet eli ne, jotka olivat suoraan kytköksissä tuotantoon (infrastruktuuriin) olivat kotitalouksien sisäiset suhteet (matrilokaalinen suurperhe).
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: social structure
society
exchange
American Indians
testing
intiaanit
apassit
sosiaalinen rakenne
vaihto
kansatiede
yhteiskunta


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 48.79Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 48.78Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record