Pekka ja Pätkä eduskunnassa - Kansanedustajien avustajajärjestelmään kohdistuvat tarpeet ja toteutuma

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Kaasalainen, Taina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:40:04Z
dc.date.available 2009-09-08T09:40:04Z
dc.date.issued 2000-04-19
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11396
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimus tarkastelee kansanedustajia vuonna 1997 perustetun avustajajärjestelmän hyödyntäjinä. Tutkimuksen lähtökohtana on kansanedustusjärjestelmään kohdistuva paine sekä tämän johdosta kansanedustajille aiheutuva lisääntyvä tarve tietoperustan vahvistamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko avustajajärjestelmää hyödynnetty kansanedustajien tietoperustan vahvistamiseksi. Tutkimuksessa luodaan katsaus avustajajärjestelmän perustamista edeltäneeseen keskusteluun, suunnitteluun sekä järjestelmän alkuvaiheisiin. Tutkimuksen ajallisena takarajana on maaliskuu 1999, jolloin ensimmäisten avustajajärjestelmää hyödyntäneiden kansanedustajien eduskuntakausi päättyi. Tutkimuksen kuluessa arvioidaan, miten tietotarpeet tulevat ilmi järjestelmän eri vaiheissa: perusteltiinko järjestelmän perustamista tietotarpeilla, miten tietotarpeet tulevat esiin kansanedustajien tarpeissa avustajajärjestelmää kohtaan ja miten kansanedustajat ovat hyödyntäneet avustajia erityisesti tiedonhankkijoina ja neuvonantajina. Tutkimuksen menetelmänä on arviointitutkimus. Arvioitaessa kansanedustajien tarpeita sekä heidän avustajillaan toteuttamia tehtäviä käytetään apuvälineinä muun muassa Lars Westerlundin teorian pohjalta uudelleen muotoiltuja avustajien eri tehtävänkuvia: sihteeri, neuvonantaja, yhteyshenkilö, asiamies ja poliittinen toimija. Noposen määrittelemistä kansanedustajien eri tehtävistä tarkastellaan erityisesti avustajajärjestelmän tuomaa apua edustajien lainsäädäntö-, edustamis- ja valvontatehtäviin. Tarpeita ja avustajilla teetettyjä tehtäviä tarkastellaan erikseen oppositio- ja hallitusryhmien sekä suurten ja pienten eduskuntaryhmien edustajien kannalta. Keskeisen empiirisen aineiston tutkimuksessa muodostaa kansanedustajille tehty kysely avustajajärjestelmään liittyen. Kyselyä täydennetään järjestelmän suunnittelu- ja perustamisvaiheen kannalta oleellisten kansanedustajien, eduskunnan puhemiesten sekä hallintojohtajan haastatteluilla. Muuta aineistoa ovat olleet muun muassa eduskunnan asiakirjat, lehtikirjoitukset sekä 8 avustajan haastattelut. Tutkimuksessa todettiin, että avustajajärjestelmän perustettaessa ja hyödynnettäessä tietotarpeet tulivat merkittävästi esiin. Erityisesti oppositioryhmien edustajien vastauksissa tietotarpeet korostuivat. Lisäksi oppositioryhmien tarpeet kohdistuivat hallitusryhmiä tasaisemmin kaikkiin avustajien tehtävänkuviin. Hallituspuolueiden tarpeet olivat puolestaan eriytyneemmät ja kohdistuivat voimakkaimmin sihteerin tehtäviä kohtaan. Kokonaisuudessaan edustajien tarpeet kohdistuivat ensisijaisesti rutiineihin ja toissijaisesti sisältöihin. Tosin rutiinien teettäminen avustajalla palveli kansanedustajien vastausten perusteella myös tietotarpeita välillisesti, kun kansanedustajat saattoivat keskittyä oleellisiin asioihin. Kansanedustajien mukaan avustajajärjestelmä oli yleisesti lisännyt kansanedustajien tietoperustaa, vahvistanut eduskunnan toimintaedellytyksiä ja asemaa sekä parantanut edustajien työn tasoa. en
dc.language.iso fi
dc.subject kansanedustajat fi
dc.subject tarpeet fi
dc.subject avustajat fi
dc.subject avustajajärjestelmä fi
dc.subject eduskunta fi
dc.title Pekka ja Pätkä eduskunnassa - Kansanedustajien avustajajärjestelmään kohdistuvat tarpeet ja toteutuma fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.03Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record