Yksitahtisesta integraatiosta eriytymiseen : Euroopan unioni joustavuuden näkökulmasta

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för allmän statslära sv
dc.contributor.author Meres-Wuori, Mirka
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:40:59Z
dc.date.available 2009-09-08T09:40:59Z
dc.date.issued 2003-02-01
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11463
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkimus käsittelee joustavaa integraatiota Euroopan unionissa. Joustavuudella viitataan siihen mahdollisuuteen, että joukko jäsenmaita tiivistää yhteistyötään tietyllä alalla tai aloilla siten, että muut jäsenmaat jäävät yhteistyön ulkopuolelle. Joustavuutta on tarjottu keinona turvata unionin toiminnan tehokkuus, kun unioni on samanaikaisesti sekä laajentamassa että syventämässä yhteistyötään. Tutkimustavoitteenani on selvittää voidaanko joustavan integraation avulla ratkaista samanaikaisen syvenemisen ja laajenemisen aiheuttamat ongelmat, mitä joustavuus merkitsee Euroopan unionille ja miten joustavuus on tähän mennessä unionissa ilmennyt. Joustavuuskäsitettä tarkastellaan tutkimuksessa kolmesta eri näkökulmasta: teoreettiselta, poliittiselta ja normatiiviselta kannalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu joustavuuskäsitteistä eli -malleista ja niiden suhteesta toisiinsa. Joustavuudesta on käytetty hyvin monenlaista terminologiaa kirjoittajasta tai puhujasta riippuen ja tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin selkeyttää joustavuusmallien sisältöä. Yläkategorioina käytetään joustavuutta ajan, alueen ja asian suhteen. Joustavuus ajan suhteen viitaa siihen mahdollisuuteen, että jäsenmaat eri aikoina saavuttavat asetettuja tavoitteita. Joustavuudella alueen suhteen tarkoitetaan maantieteellistä eroavaisuutta ja sitä, mitkä maat ovat yhteistyössä mukana. Joustavuus asian suhteen kuvastaa sitä miten eri maat osallistuvat yhteistyömuotoihin politiikka-alasta eli asiasta riippuen. Joustavuusmallien kautta peilataan perussopimuksiin kirjattuja joustavuussääntöjä ja joustavuuden kahta keskeisintä esimerkkitapausta: Euroopan talous- ja rahaliitto EMUa sekä sisärajatarkastusten poistamista koskevaa Schengenin sopimusta. Lisäksi tutkielmassa pyritään tuomaan esiin joustavuudesta käytyä poliittista keskustelua sekä selvittämään mihin suuntaan joustavuus on unionia muuttamassa. Tutkimuksessa havaitaan, että joustavuuden lukuisista hyvistä puolista huolimatta sillä saattaa olla myös haitallisia vaikutuksia Euroopan unioniin. Joustavuus mahdollistaa unionin tehokkuuden säilymisen ja yhteistyön syvenemisen laajenemisen jälkeenkin, ilman suurta pelkoa vuosiksi paikalleen lamaantuneesta unionista. Joustavuus saattaa heikentää kuitenkin unionin yhtenäisyyttä ja jäsenmaiden välistä solidaarisuutta sekä monimutkaistaa unionin päätöksentekojärjestelmää. Tämän vuoksi oli tärkeää kirjata joustavuussäännökset perussopimuksiin, sillä niiden avulla voidaan säännellä yhteistyössä mukana olevien ja ulkopuolisten maiden suhteita ja joustavalle yhteistyölle saatiin näin "raamit". Esim. Schengen-yhteistyö osoittaa, kuinka huono ulkopuolisten maiden asema on jos joustavuutta harjoitetaan unionin ulkopuolella ilman unionin omien instituutioiden valvontaa. EMU ja Schengen osoittavat lisäksi, että vaikka yhteistyö olisi kaikille avointa, uusille hakijamaille voi olla vaikeaa täyttää yhteistyöhön vaadittavia kriteereitä, vaikka tahtoa olisi. Tämä saattaa johtaa esim. EMUn osalta siihen, että yhteistyössä mukana olevista maista syntyy eräänlainen ydinryhmittymä ja EMU-ryhmä saattaakin alkaa tiivistää yhteistyötään myös muilla aloilla. Vaikka joustavuus tarjoaa unionille välineen samanaikaisen syvenemisen ja laajenemisen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun, joustavuus tulisikin ottaa käyttöön vasta viimeisenä keinona, eikä sen tulisi syrjäyttää normaalia, kaikkien välistä yhteistyötä. en
dc.language.iso fi
dc.subject Euroopan unioni fi
dc.subject Amsterdamin sopimus fi
dc.subject Nizzan sopimus fi
dc.subject talous- ja rahaliitto fi
dc.subject Schengenin sopimukset fi
dc.title Yksitahtisesta integraatiosta eriytymiseen : Euroopan unioni joustavuuden näkökulmasta fi
dc.identifier.laitoskoodi 711
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.35Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record