Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Naisliikkeen ja prostituoitujen etuliikkeen kamppailu asiantuntijuudesta. Seksin oston kriminalisointi Suomessa 2002-2006.

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingfors universitet, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Aaltio, Elina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:41:22Z
dc.date.available 2009-09-08T09:41:22Z
dc.date.issued 2008-05-12 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11491
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Pro gradu -työssäni tarkastelun kohteena on ollut seksin oston kriminalisointia Suomessa koskeva poliittinen prosessi, joka ajoittui vuosille 2002–2006. Työssäni pyrin selvittämään, kuinka naisliikkeen tavoitteet välittyivät politiikan sisältöihin ja millä ehdoilla tämä tapahtui. Naisliikkeen lisäksi tarkastelun kohteena on ollut tasa-arvoelinten toiminta ja niiden rooli naisliikkeen tavoitteiden välittäjinä poliittiseen prosessiin. Analyysin välineenä olen käyttänyt ns. RNGS-mallia, joka on vertaileva laadullinen menetelmä. Kyseinen analyysikehikko on kansainvälisen tutkimusprojektin (Research Network on Gender Politics and the State) kehittämä menetelmä, jolla on tutkittu naisliikkeiden vaikutusvaltaa ja tasa-arvoelinten roolia erilaisissa poliittisissa prosesseissa jälkiteollisissa länsimaisissa demokratioissa. Tutkimusasetelmassa naisliikkeen vaikutusvalta poliittisessa prosessissa on määritelty selitettäväksi muuttujaksi. Vaikutusvaltaa on pyritty selittämään kahden riippumattoman muuttujan avulla, joita ovat naisliikkeen ominaispiirteet ja poliittinen ympäristö. Tasa-arvoelinten toiminnan tehokkuus ja niiden institutionaalinen kapasiteetti ovat väliintulevia muuttujia. RNGS-mallissa kullekin muuttujalle on määritelty arvot ja niiden luokittelukriteerit. (RNGS 2005.) Aiemmin suomalaisia prostituutiopoliittisia prosesseja RNGS-menetelmällä on tutkinut Anne Maria Holli (2004) osana kansainvälistä prostituutiopoliittista RNGS-tutkimusta (Outshoorn 2004). Tutkimusaineistoni muodostuu mm. seksin oston kriminalisointiin liittyvistä mietinnöistä, hallituksen esityksestä, muutamasta lakialoitteesta, eduskunnan pöytäkirjoista ja asiakirjoista, asiantuntijalausunnoista, taustahaastattelusta ja muista arkistolähteistä. Tutkimuksessani olen ensin kuvaillut kontekstin, jossa prosessi käynnistyi. Tämän jälkeen olen identifioinut seksin oston kriminalisoinnista käydyssä keskustelussa esiintyneet kehykset, joiden keskinäistä kamppailua prosessin aikana tarkastelen. Lisäksi olen kuvaillut tutkimukseni kannalta keskeisten toimijoiden agendat. Naisliikkeen ja tasa-arvoelinten lisäksi 2000-luvun prostituutiokeskusteluun otti osaa aiempaa organisoituneemmin prostituoitujen oikeuksia ajanut ryhmä, jonka olen nimennyt prostituoitujen etuliikkeeksi. Sekä naisliike että tasa-arvoelimet kannattivat seksin oston yleistä kriminalisointia. Tämä pyrkimys sai vastaansa voimakkaan vastarinnan, jossa prostituution rajoittamista vastustavan perinteisen miesjoukon rinnalle syntyi vahva prostituoitujen oikeuksia ajanut liike. Aiemmassa RNGS-tutkimuksessa on todettu, että naisliikkeen onnistumismahdollisuudet ovat paremmat, kun tasa-arvoelimet toimivat aktiivisesti sisäpiiriläisen roolissa, naisliikkeen suhde vasemmistoon on läheinen, poliittinen ympäristö on avoin, aihe on naisliikkeelle tärkeä ja naisliike on yhtenäinen. Tarkastelemassani prosessissa muut tekijät puolsivat naisliikkeen onnistumista, mutta vastarinnan voimakkuus sai lopulta sekä vasemmiston että sitä myöten naisliikkeen yhteisrintaman murtumaan. Lopputulos, seksin oston rajattu kriminalisointi, oli naisliikkeen kannalta epäonnistuminen. Koska naisliike kuitenkin osallistui aktiivisesti prosessiin, RNGS-luokittelussa lopputulos vastaa ko-optaatiota. Naisliikkeen tavoitteiden sisällyttäminen politiikan sisältöihin liittyy myös keskusteluun valtiofeminismistä. RNGS-tutkimusprojekti on pyrkinyt vastaamaan siihen, pystyykö valtio vähentämään sukupuolten välistä eriarvoisuutta ja huomioimaan feministisen liikkeen vaatimuksia. en
dc.language.iso fi en
dc.subject prostituutio en
dc.subject seksiala en
dc.subject lainsäädäntö en
dc.subject feminismi en
dc.subject naisen asema en
dc.title Naisliikkeen ja prostituoitujen etuliikkeen kamppailu asiantuntijuudesta. Seksin oston kriminalisointi Suomessa 2002-2006. en
dc.identifier.laitoskoodi 705 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.60Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account