The ethic of care and its development. A longitudinal study among practical nursing, bachelor-degree social work and law enforcement students

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11499
Title: The ethic of care and its development. A longitudinal study among practical nursing, bachelor-degree social work and law enforcement students
Author: Juujärvi, Soile
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Psychology
Thesis level: Doctoral thesis
Abstract: The departure point of this study is Gilligan's critique against Kohlberg's theory of moral development. The main aim was to examine whether the proposed levels of care-based reasoning form a developmental sequence. Care and justice reasoning were studied among practical nursing, bachelor-degree social work and law enforcement students in the beginning of education (N=66) and after 2 years (N=59). Main measures were Skoe's Ethic of Care Interview and Colby & Kohlberg et al's Moral Judgment Interview. Participants' real-life moral conflicts were also analyzed. Results showed that 34% of the participants progressed in care reasoning, and 48% in justice reasoning. Social work and nursing students progressed in care reasoning. All groups showed progress in justice reasoning. Care and justice reasoning were parallel in terms of internal consistency and regression. 5% regressed in care reasoning, compared with 3% in justice reasoning. Participants at the highest justice level also represented high-level care reasoning. Self-concept interviews involved descriptions of developmental transitions. Findings suggest that care reasoning constitutes a developmental sequence, from self-concern (Level 1) to caring for others and self-sacrifice (Level 2) to the balanced caring for self and others (Level 3). For women, age and androgynous gender role were positively related to care reasoning. At the posttest, participants at Level 3 were the most empathic and showed progress in empathy. Role taking was positively related to care reasoning for both genders, and to justice reasoning for men In real-life conflicts, the type of dilemma predicted moral orientation usage. Prosocial dilemmas pulled for care and antisocial dilemmas for justice orientation. Women with connected self-concept tended to use care orientation. Level of justice reasoning varied according to the dilemma type. Real-life care reasoning was consistent with participants' competence, with the exception of transgression-type dilemmas at the posttest. Participants reporting temptation-type dilemmas were the least developed in care reasoning. Levels of care and justice reasoning were strongly related to each other, and were integrated in mature reasoning. Care reasoning also involved values and ethical principles related to others' welfare. These results underscore the importance of dilemma type, and suggest that care reasoning is a significant part of real life morality.Tutkimukseni lähtökohtana on Carol Gilliganin Lawrence Kohlbergin moraalikehitysteoriaa kohtaan esittämä kritiikki. Päätavoitteena oli selvittää, muodostavatko Gilliganin esittämät huolenpidon tasot kehitykselliset vaiheet. Tutkin huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden ajattelun kehitystason lähihoitaja-, sosionomi- ja poliisiopiskelijoiden keskuudessa koulutuksen alussa (N=66) ja kaksi vuotta myöhemmin (N=59). Menetelmänä käytin moraaliongelmien eli dilemmojen ratkomista. Eva Skoen kehittämä the Ethic of Care Interview (ECI) mittasi huolenpidon ajattelua, ja Colbyn, Kohlbergin et al. kehittämä Moral Judgment Interview (MJI) mittasi oikeudenmukaisuuden ajattelua. Tutkin myös sukupuoliroolien, emotionaalisen empatian, roolinoton ja minäkäsityksen yhteyttä moraalisen ajatteluun, sekä analysoin tutkittavien oman elämän moraalikonfliktit huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden etiikan näkökulmista. Huolenpidon ajattelussa kehittyi 34% osallistujista ja oikeudenmukaisuusajattelussa kehittyi 48% osallistujista. Lähihoitaja- ja sosionomiopiskelijat kehittyivät huolenpidon ajattelussa. Kaikki opiskelijaryhmät kehittyivät oikeudenmukaisuusajattelussa. Huolenpidon ja oikeudenmukaisuusajattelun kehitykset olivat samankaltaisia sisäisen konsistenssin ja regression suhteen. 5% osallistujista taantui huolenpidon ajattelussa, kun taas 3% taantui oikeudenmukaisuusajattelussa. Oikeudenmukaisuusajattelussa korkeimmalle kehittyneet edustivat myös kehittynyttä huolenpidon ajattelua. Minäkäsityshaastattelut sisälsivät kuvauksia huolenpidon kehityksellisistä siirtymistä. Tutkimustulokset tukevat oletusta, että huolenpidon ajattelu sisältää seuraavan kehityksellisen jatkumon (1) itsestä huolehtiminen ja selviytyminen (2) toisista huolehtiminen ja uhrautumisen etiikka ja (3) tasapainoinen huolenpito itsestä ja toisista. Naisilla ikä ja androgyyninen sukupuolirooli (yhdistynyt feminiinisyys ja maskuliinisuus) olivat positiivisesti yhteydessä huolenpidon ajattelun kehittyneisyyteen. Toisella mittauskerralla ne osallistujat, jotka olivat huolenpidon korkeimmalla tasolla, olivat kaikista empaattisimpia. He olivat myös edistyneet emotionaalisessa empatiassa 2 vuoden aikana. Roolinotto oli positiivisesti yhteydessä huolenpidon ajatteluun molemmilla sukupuolilla ja miehillä myös oikeudenmukaisuusajatteluun. Oman elämän moraalikonflikteissa dilemmatyyppi ennusti, missä määrin osallistuja käytti huolenpidon tai oikeudenmukaisuuden orientaatiota. Prososiaaliset (toisten tarpeisiin ja hyvinvointiin suuntautuneet, sekä ristiriitaisia vaateita sisältävät) dilemmat olivat enemmän huolenpito-orientoituneita, kun taas antisosiaaliset (rikkomuksia ja kiusauksia sisältävät) dilemmat olivat enemmän oikeudenmukaisuusorientoituneita. Naiset, joilla oli kytkeytynyt minäkäsitys, olivat taipuvaisia käyttämään huolenpidon orientaatiota. Oikeudenmukaisuusajattelun taso vaihteli dilemmatyypin mukaan. Huolenpidon ajattelun taso aidoissa moraalidilemmoissa oli yhteneväinen osallistujien kompetenssin kanssa. Poikkeuksena olivat rikkomus-tyyppiset dilemmat toisella mittauskerralla. Kiusaus-tyyppisiä dilemmoja raportoineet osallistujat olivat vähiten kehittyneitä huolenpidon ajattelussa. Huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden ajattelun tasot olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa. Kypsä moraaliajattelu yhdisti ne. Huolenpidon ajattelu sisälsi myös arvoja ja eettisiä periaatteita, jotka olivat suuntautuneet toisten ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Nämä tulokset korostavat dilemmatyypin tärkeyttä arkielämän moraaliajattelun ymmärtämisessä. Ne myös vahvistavat sen, että huolenpidon ajattelu on tärkeä osa arkielämän moraalia.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
URI: http://hdl.handle.net/10138/11499
Date: 2003-11-07
Subject: ethics
care
gender roles
care reasoning
justice reasoning
empathy
real-life moral conflicts
moral orientation
role-taking
huolenpito
etiikka
empatia
sukupuoliroolit
oikeudenmukaisuus
roolinotto
moraali - konfliktit
moraaliorientaatio


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract_en.pdf 48.91Kb PDF View/Open
abstract_fi.pdf 49.48Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record