Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Maahanmuuttohallinnot Suomessa ja Ruotsissa Ministeriöhallintojärjestelmä vs. keskusvirastohallintojärjestelmä

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Karkkunen, Nelli
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:42:26Z
dc.date.available 2009-09-08T09:42:26Z
dc.date.issued 2007-05-14 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11571
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkimuksen aiheena on maahanmuuttohallinnot Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla Suomen ja Ruotsin maahanmuuttohallintoja hallintojärjestelmäanalyysin näkökulmasta ja selvittää, miten maiden maahanmuuttopolitiikkojen organisointitavat eroavat toisistaan. Tutkimusstrategia on vertaileva ja tutkimusasetelma mahdollisimman samanlaiset tapaukset. Tutkimusmenetelmä on laadullinen. Teoreettisena viitekehyksenä käytetään Mäenpään (1979) teoriaa keskusvirasto- ja ministeriöhallintojärjestelmistä valtionhallinnossa. Teoriassa pääpaino on valtiokoneiston hallintoelinten toimivaltasuhteissa, niiden asiallisissa ja asteellisissa toimivaltasuhteissa. Maahanmuuttohallintojen organisointitapojen selvittämisessä toimivaltasuhteilla on suuri merkitys: Asiallinen toimivalta määrittää hallintoelinten tehtäväjaon, asteellinen toimivalta sen, mitkä hallintoelimet voivat ohjata toisten elinten toimintaa ja puuttua siihen. Asteellinen toimivalta osoittaa myös hallintoelimen organisatorisen aseman suhteessa muihin hallintoelimiin. Tutkimuksessa paneudutaan horisontaalisen ja vertikaalisen koordinoinnin ongelmiin toimivallan käsitteiden avulla. Mäenpään teorian mukaan keskusvirastohallintojärjestelmälle on luonteenomaista asteellisen toimivallan jäykkyys, joka ilmenee erityisesti keskusviraston ja ministeriön välillä. Ministeriöhallintomallille on luonteenomaista siihen liittyvä hallintokoneiston organisatorinen keskitys. Teorian mukaan ministeriöhallintojärjestelmä ja keskusvirastohallintojärjestelmä eroavat toisistaan hallintoelinten toimivaltasuhteiden osalta. Tutkimuksessa oletetaan, että hallintojärjestelmät vaikuttavat maahanmuuttohallintojen organisointitapoihin. Maahanmuuttopolitiikkaa tarkastellaan etupäässä monikulttuurisuutta ja pohditaan siihen liittyviä ideologioita sekä filosofiaa muun muassa liberalismi – realismi -akselilla. Kotouttamispolitiikan osalta huomio kiinnittyy maahanmuuttajien oikeuksiin ja kansalaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Mitä politiikalle tarkoittaa se tosiseikka, että yhteiskunta on etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen? Miten maahanmuuttohallinnot Suomessa ja Ruotsissa ovat pystyneet vastaamaan nykypäivän haasteisiin? Suomi on ministeriöhallintojärjestelmän maa. Maahanmuuttohallinnossa vertikaalinen koordinointi on niin kutsutussa kahden pilarin mallissamme selkeästi organisoitu. Horisontaalinen koordinointi ministeriöiden välillä on sitä vastoin ongelmallisempaa: poikkihallinnollisuus ei toimi joustavasti. Ruotsin keskusvirastohallintojärjestelmässä horisontaalinen koordinointi maahanmuuttoasioissa on paremmin organisoitu kuin Suomessa: maahanmuuttovirasto ja integraatiovirasto, joiden tehtäväalueet ovat selkeät, hoitavat keskitetysti maahanmuuttohallinnon omalla alueellaan. Ongelmia tuottaa vertikaalinen koordinointi, koska ministeriohjauksen puuttuessa poliittinen vastuu maahanmuuttoasioiden koordinoinnista ei ole yhdellä, selkeällä taholla. Tutkimustulokset osoittavat, että hallintojärjestelmän ja maahanmuuttopolitiikan organisointitavan välillä vallitsee kausaalisuhde. Tärkeimpiä tutkimuksessa käytettyjä lähteitä ovat Mäenpään (1979) teos Keskusviraston asema valtionhallinnossa, Valtion keskushallintokomitean I (1975) ja II (1978) osamietintö, Lepolan (2000) teos Ulkomaalaisesta suomenmaalaiseksi, Geddesin (ed.) (2003) teos The Politics of Migration and Immigration in Europe, Rexin & Singhin (ed.,) (2004) kokoomateos Governance in Multicultural Societies ja Lavenexin (2001) teos The Europeanisation of Refugee Policies: Between human rights and internal security. en
dc.language.iso fi en
dc.subject maahanmuutto en
dc.subject hallinto en
dc.subject hallintopolitiikka en
dc.subject maahanmuuttohallinto en
dc.subject hallintojärjestelmät en
dc.subject maahanmuuttopolitiikka en
dc.subject pakolaispolitiikka en
dc.subject siirtolaispolitiikka en
dc.subject ulkomaalaispolitiikka en
dc.subject ministeriöhallintojärjestelmä en
dc.subject keskusvirastohallintojärjestelmä en
dc.subject toimivalta en
dc.subject koordinointi en
dc.subject Suomi en
dc.subject Ruotsi en
dc.title Maahanmuuttohallinnot Suomessa ja Ruotsissa Ministeriöhallintojärjestelmä vs. keskusvirastohallintojärjestelmä en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 50.91Kb PDF View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account