The Economic Citizenship of New Lusaka Businesswomen

Abstract

This case study analyses the economic operations of a group of Lusaka-based businesswomen in the formal economy. In the study, these businesswomen are considered 'new' since through their entrepreneurship they have actively adapted to the 1990s liberalisation of Zambian economy. There are signs indicating that the Zambian entrepreneurial development does not follow the modern trajectories, which makes entrepreneurship an interesting research topic.

The concepts of economic citizenship and strategy are launched to understand individual operations in the context of state regulation and social setting. On one hand, I will examine the Zambian neoliberal tax policy and its impact on the economic operations and decision-making of the new businesswomen, such as tax registration. On the other hand, the empirical data from the interviews with businesswomen and from the Zambian literature and magazines are examined to grasp together a full picture of the social elements that influence businesswomen's economic operations.

The study reveals that the economic citizenship of the new Lusaka businesswomen builds on a complex set of norms and responsibilities and is more likely based on the duties than on the rights of a citizen. The economic strategies of the businesswomen do not solely reflect the market rationalities, but also responsibilities towards the nation, employees and the extended family. The traditional connotations of female decency influence new businesswomen's operations as well.

Tämä tapaustutkimus analysoi lusakalaisten liikenaisten taloudellista toimintaa virallisella sektorilla. Liikenaisia kutsutaan tutkimuksessa 'uusiksi', sillä yritystoiminnassaan he ovat aktiivisesti mukautuneet pääasiassa 1990-luvulla tapahtuneeseen Sambian talouden liberalisointiin. Vaikuttaa siltä, että Sambian yrityssektorin kehitys ei seuraa modernisaatioteorioiden yleisiä suuntaviivoja, mikä tekee yrittäjyydestä mielenkiintoisen tutkimusaiheen.

Käytän käsitteitä taloudellinen kansalaisuus ja strategia. Niiden avulla pyrin ymmärtämään yksilöllistä taloudellista toimintaa suhteessa valtion taloudelliseen sääntelyyn ja sosiaaliseen ympäristöön. Taloudelliseen sääntelyyn liittyvänä empiirisenä esimerkkinä käytän uusliberaalia veropolitiikkaa: tutkin sen vaikutusta liikenaisten taloudelliseen toimintaan ja päätöksentekoon, esimerkiksi verorekisteröitymiseen. Lisäksi analysoin tekemiäni liikenaisten haastatteluita sekä sambialaista kaunokirjallisuutta ja aikakauslehtiä täydentääkseni kuvaa liikenaisten taloudelliseen toimintaan vaikuttavista sosiaalisista elementeistä.

Tutkimus osoittaa, että uuden lusakalaisen liikenaisen taloudellinen kansalaisuus rakentuu monitahoisesta normien ja velvollisuuksien kokonaisuudesta ja perustuu pikemmin kansalaisen velvollisuuksille kuin oikeuksille. Naisten taloudelliset strategiat heijastelevat markkinarealiteettien lisäksi heidän vastuuntuntoaan kansakuntaa, työntekijöitä ja sukulaisia kohtaan. Lisäksi perinteiset käsitykset naisen säädyllisyydestä vaikuttavat päätöksentekoon yritystoiminnassa.