Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Saksan ulkopoliittinen ajattelu vuosina 1945-1954

Show full item record

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.pdf 49.98Kb PDF View/Open
Use this URL to link or cite this item: http://hdl.handle.net/10138/11585
Vie RefWorksiin
Title: Saksan ulkopoliittinen ajattelu vuosina 1945-1954
Author: Mänty, Samppa
Contributor: University of Helsinki, Department of Political Science
Thesis level: Master's thesis
Abstract: Tutkielmassa käsitellään aatehistoriaa, kansainvälisen politiikan teoriaa ja Saksan ulkopoliittista ajattelua. Kenneth Waltz korostaa rakenteellisessa realismissaan materiaalisen kapasiteetin jakaantumista ja valtioiden välisiä valtasuhteita. Alexander Wendt kritisoi Waltzia siitä, että rakenteellisessa realismissa ei huomioida ideoiden vaikutusta. Wendt on kehittänyt teorian, jota hän nimittää rakenteelliseksi idealismiksi. Rakenteellisessa idealismissa hyväksytään ajatus rakenteista ja anarkiasta. Wendt kuitenkin väittää, että anarkia on sitä, miksi valtiot sen tekevät. Wendtin mielestä kansainvälisen politiikan rakenne perustuu yhteisesti jaettuihin ideoihin, joiden varaan muodostuu kansainvälisen politiikan kulttuuri. Quentin Skinner tutkii aatehistoriaa ja poliittista ajattelua. Skinnerin mukaan poliittisen ajatte-lun tutkiminen ja tulkinta edellyttää perehtymistä teksteihin. Poliittisen ajattelun tulkinnassa tulee huomioida toimijan intentiot sekä ajattelun konteksti. Kansainvälisen politiikan yhteydes-sä konteksti kannattaa yhdistää kansainvälisen politiikan rakenteisiin. Poliittinen ajattelu ja ide-at perustuvat Skinnerin mukaan yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. Skinner ja Wendt tutkivat periaatteessa samaa asiaa, eli ideat ovat poliittista ajattelua. Tutkielmassa esitetään Skinnerin aatehistorialliseen metodiin perustuva rakenteelliseen idealismiin kohdistuva kritiikki. Saksan kansainvälispoliittinen asema romahti toisen maailmansodan jälkeen. Saksalaisten ta-voitteeksi tuli suvereniteetin palauttaminen. Tutkielmassa perehdytään liittokansleri Konrad Adenauerin ja kenraalieversti Heinz Guderianin ulkopoliittiseen ajatteluun. Tutkielmassa esite-tään myös kansainvälispoliittinen konteksti, johon ajattelu liittyy. Liittokansleri Adenauer ja kenraalieversti Guderian korostivat, että kansainvälispoliittinen tilanne, eli Neuvostoliiton muodostama uhka, edellytti suvereniteetin palauttamista ja Saksan jälleenaseistamista. Adenauerin ja Guderianin kannalta oli poliittisesti järkevää korostaa sitä, että länsimaiseen kulttuuriin kohdistui suuri vaara, jota vastaan piti puolustautua. Adenauer ja Guderian liittivät Saksaan sellaisia identiteettejä ja rooleja, jotka edesauttoivat heidän poliittisten tavoitteidensa toteutumista, eli suvereniteetin palauttamista. Liittokansleri Adenauerin tavoitteena oli myös ”preussilaisen militarismin” lopettaminen. Kenraalieversti Guderian oli preussilainen, joten hän ei hyväksynyt ajatusta, jonka mukaan Saksan katastrofi oli pelkästään preussilaisten syytä.
Description: Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
URI: http://hdl.handle.net/10138/11585
Date: 2001-04-17
This item appears in the following Collection(s)

Show full item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account