Ekologisen verouudistuksen ituja hallinnollis-poliittisella kentällä - Analyysi käsitteen määrittelystä, toimeenpanosta ja valintaan vaikuttavista tekijöistä

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11588
Title: Ekologisen verouudistuksen ituja hallinnollis-poliittisella kentällä - Analyysi käsitteen määrittelystä, toimeenpanosta ja valintaan vaikuttavista tekijöistä
Author: Tikkanen, Ulla Sarianne
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy
Date: 2005-10-26
URI: http://hdl.handle.net/10138/11588
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: Lisensiaatintyön tutkimuskohteena oli ekologisesta verouudistuksesta käyty keskustelu, ilmiön määrittely ja toimeenpano hallinnollis-poliittisella kentällä Suomessa. Ekologisella verouudistuksella viitataan yleensä verotuksen painopisteen siirtoon vääristävästä, useimmiten työnverotuksesta ympäristöverotukseen. Sen keskeinen käsite on kaksoishyöty, johon sen poliittinen ja tieteellinen houkuttelevuus kulminoituvat, ja jonka vuoksi se mielletään kestävän kehityksen ohjauskeinoksi. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ekologisen verouudistuksen edellytyksiä ja esteitä kestävän kehityksen ohjauskeinona Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyrittiin yhtäältä hahmottamalla kokonaiskuva ekologista verouudistusta koskevasta keskustelusta ja sen toimeenpanosta Suomessa. Toisaalta tutkimuksessa analysoitiin sitä diskurssien ja teemojen kirjoa, johon ekologisen verouudistukseen liittyvä keskustelu kiinnittyy. Nämä diskurssit kiteytyvät suurelta osin argumentointiin verouudistuksen puolesta tai vastaan (käyttöönoton edellytykset ja esteet). Siten tutkimuksessa analysoitiin niitä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ohjauskeinon valintaan - tai valitsemattomuuteen - ja toteuttamismalliin. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen perusta on sosiologisesti virittyneessä politiikan tutkimuksessa. Analyysikehikko pohjautuu Martin Jänicken kehittämään ympäristöpolitiikan selitysmalliin, jota on muokattu ohjauskeinon valinnan analyysin näkökulmasta, hyödyntäen erityisesti yhteiskunnallisen ongelman määrittelyprosessin, politiikkaprosessien ja ympäristöpoliittisen päätöksenteon tutkimuksen käsitteitä ja näkemyksiä. Tutkimusaineisto koostuu asiakirjoista ja 24 teemahaastattelusta. Asiakirja-aineisto kattaa vuodet 1989 - 2004 ja muodostuu mm. hallitusohjelmista, komitea- ja työryhmämietinnöistä, hallituksen lakiesityksistä ja verolainsäädännöstä. Ekologisen verouudistuksen ideoiden esilläolo, määrittely ja toimeenpano, sekä keskustelun vaihtelut jaetaan tutkimuksessa neljään vaiheeseen. Verotuksen painopisteen siirtoa on käsitelty 1990-luvun alusta lähtien aika ajoin hallinnollis-poliittisella kentällä, ja vuosina 1997 ja 1998 verotuksen painopistettä siirrettiin työnverotuksesta energiaverotukseen. Pääministeri Vanhasen (2003) hallitusohjelmassa sitouduttiin ekologiseen verouudistukseen kestävän kehityksen ohjauskeinona, mutta valtiovarainministeriö palautti toimeenpanon koskemaan lähinnä ohjaavia ympäristöveroja. Kaiken kaikkiaan ekologinen verouudistus näyttäisi olevan ilmiö, joka periaatteellisella tasolla on vetoava ohjauskeinopaketti monien toimijoiden mielestä, mutta jonka käytännön toimeenpanossa on ongelmia. Ajatus verotuksen painopisteen siirrosta houkuttelee kaksoishyödyllään, mutta yksittäisten ympäristöverojen kohdalla törmätään mm. kansainväliseen verokilpailuun ja ympäristöverotuksen kansainvälisen harmonisoinnin tarpeeseen. Lisäksi yhteisöoikeus, kuten syrjintä- ja valtiontukikiellot, vaikeuttavat kansallisella tasolla ympäristöverotuksen käyttöön-ottoa. Valintaan, tai pikemminkin valitsemattomuuteen, vaikuttavista tekijöistä merkittävimmiksi nousivatkin kansainväliset tekijät, taloudellis-teknologinen ja poliittis-institutionaalinen mahdollisuusrakenne, tilanteelliset tekijät, sekä toimijoiden osalta Vihreä liitto. Joka tapauksessa määrittelyprosessin myötä ekologisesta verouudistuksesta on tullut osa veropoliittista keskustelua ja käsitteistöä, ja se näyttäisi siten normalisoituneen osaksi mahdollista ohjauskeinovalikoimaa. Tärkeimpiä lähteitä ovat olleet: Howlett & Ramesh (1995), Studying Public Policy; Jänicke (1997), The Political System’s Capacity for Environmental Policy; Vehmas (2002), "Rahat Ruotsiin ja päästöt Tanskaan". Suomen ympäristöperusteisen energiaverotuksen rekonstituutio 1993 -96; ja Sairinen (2000), Regulatory Reform in Finnish Environmental Policy.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: ekologinen verouudistus
ympäristöverotus
ympäristöpolitiikka
ohjauskeinot


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.64Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record