EU-julkisuutta vai ei? : Näkökulmia EU-julkisuuden rakentumiseen 2000-luvulla

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Communication en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Viestinnän laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för kommunikationslära sv
dc.contributor.author Kiiski, Elina
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:42:41Z
dc.date.available 2009-09-08T09:42:41Z
dc.date.issued 2007-02-19
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11589
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Työssä tarkastellaan eurooppalaisen julkisuuden rakentumisen mahdollisuuksia Euroopan unionissa. Työni lähtökohtana on ajatus siitä, että poliittisten päätösten on perustuttava julkiseen harkintaan deliberatiivisen demokratiateorian mukaan. Koska Euroopan unioni on kehittynyt yhä suuremmassa määrin poliittiseksi toimijaksi, on myös EU:ssa toteutettava julkiseen harkintaan perustuvaa päätöksentekoa. Jotta julkinen harkinta voisi unionissa toteutua, olisi EU:ssa oltava jonkinlainen yhteinen julkisuus, jonka puitteissa kansalaiset voisivat keskustella heitä koskevista asioista ja osallistua unionin päätöksentekoon. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, miten tällainen julkisuus voisi ylikansallisessa EU:ssa rakentua. Työssäni pyrin kartoittamaan erilaisia näkemyksiä siitä, millaisia mahdollisuuksia aiheeseen perehtyneet yhteiskuntatieteilijät eurooppalaisen julkisuuden syntymiselle näkevät. Pyrin tieteellisen julkisuuskeskustelun pohjalta vastaamaan myös kysymykseen siitä, millainen EU:n olisi oltava rakenteeltaan, jotta sen puitteissa voisi syntyä jotakin, mitä voitaisiin kutsua julkisuudeksi. Lopuksi analysoin Euroopan komission viestintäsuunnitelmaa, jonka tavoitteiksi on kirjattu eurooppalaisen julkisuuden ja demokratian parantaminen. Erityisen relevantiksi kysymys EU:n julkisuudesta on tullut 2000-luvulla, EU:n perustuslaillisen prosessin myötä. Perustuslailla on haluttu syventää EU:n integraatiota sekä selkiyttää EU:n perussopimuspohjaa, mutta huonolla menestyksellä. Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset hylkäsivät perustuslain kansanäänestyksissään vuonna 2005 ja toistaiseksi sopimuksen kohtalosta on käynnissä miettimisaika. Samaan aikaan puhe EU:n demokratiavajeesta on yleistynyt kautta unionin. Viestinnän tutkimuksen kannalta kysymys Euroopan unionin kehityksen suunnasta voidaankin nähdä olevan tiiviisti yhteydessä siihen, kuinka EU:n kommunikatiivinen tila kehittyy. Jotta EU:sta voisi kehittyä myös kansalaisilleen hyväksyttävissä oleva poliittinen toimija, on EU:ssa oltava myös jonkinlainen poliittinen ja medioitu julkisuus. Teoreettisena jäsennyksenä työssäni käytetään näkemyksiä eurooppalaisen julkisuuden synnystä ylikansallisesti tai vaihtoehtoisesti kansallisissa julkisuuksissa. Yleisesti näkemykset ylikansallisen eurooppalaisen julkisuuden synnyn mahdollisuuksista ovat melko pessimistisiä, lukuunottamatta Internetin potentiaalia ylikansallisten yhteisöjen synnyttämiseen. Sen sijaan tutkijoiden parissa suosiota on saanut näkemys eurooppalaisen julkisuuden rakentumisesta kansallisissa julkisuuksissa, joiden sfääreissä voitaisiin käsitellä sekä unionin että muiden jäsenmaiden asioita yhä paremmin. Näiden kahden näkemyksen välistä kuilua kuroo umpeen näkemys EU-julkisuuden rakentumisesta prosessina. Tämä prosessi syntyy kansalaisten arkipäiväisistä toimista, jos he näiden toimien puitteissa käyttäytyvät yhä enemmän myös EU:n kansalaisina, vaikkapa vaaleissa tai yli rajojen ulottuvissa kansalaisjärjestöissä. EU-julkisuus tarvitsee siis syntyäkseen myös demokraattisia rakenteita, joiden myötä kansalaisena toimiminen EU:ssa on mahdollista. Euroopan komission viestintäsuunnitelman analyysissä kiinnitetään huomiota siihen, miten komissio näkee unionin viestinnän keinot mahdollisuutena edistää julkisuutta ja demokratiaa EU:ssa. Analyysiosiossa vertaan komission näkemyksiä eurooppalaista julkisuutta pohtineiden yhteiskuntateoreetikkojen näkemyksiin. Näkemyksissä on huomattavissa suuria eroja siinä, missä määrin viestinnän keinojen voidaan uskoa ratkaisevan EU:n kohtaamia ongelmia. Tärkeimmät työssäni käytetyt lähteet teoriaosiossa sekä ensimmäiseen ja toiseen tutkimuskysymykseen vastaamisessa ovat Jürgen Habermas, Hannu Nieminen, Erik O. Eriksen, Renée van Os, Marianne Van de Steeg, Peter Schlesinger, Ruud Koopmans, Barbara Pfetsch, Thomas Risse, Peter Dahlgren ja Hans-Jörg Trenz. en
dc.language.iso fi
dc.subject julkisuus fi
dc.subject Euroopan unioni fi
dc.subject demokratia fi
dc.subject viestintä fi
dc.subject suunnitelmat fi
dc.subject viestintästrategiat fi
dc.title EU-julkisuutta vai ei? : Näkökulmia EU-julkisuuden rakentumiseen 2000-luvulla fi
dc.identifier.laitoskoodi 709
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.59Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record