Lähi-idän rauhanprosessi 1993-97 : vaiheittain etenevästä prosessista kokonaisvaltaiseen ratkaisuun

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Yleisen valtio-opin laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Political Science en
dc.contributor Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för sv
dc.contributor.author Vallaskangas, Lotta
dc.date.accessioned 2009-09-08T09:43:53Z
dc.date.available 2009-09-08T09:43:53Z
dc.date.issued 1999-09-01 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/11678
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmassani analysoin vuonna 1993 allekirjoitetusta Periaatteiden julistuksesta käynnistynyttä Israelin ja palestiinalaisten välistä rauhanprosessia konfliktin tutkimuksen näkökulmasta. Tutkielmani teoreettisen perustan muodostavat pitkällisen sosiaalisen konfliktin sekä konfliktin transformaation ja rauhanrakentamisen käsitteet. Pitkällisen sosiaalisen konfliktin käsitteen kautta Lähi-idän vuosikymmeniä jatkunutta kiistaa on mahdollista analysoida kokonaisvaltaisesti. Rauhanprosessin arvioinnissani tulen tukeutumaan konfliktin tutkimuksen uudempaan traditioon lukeutuviin konfliktin transformaation ja rauhanrakentamisen käsitteisiin, joissa tavoitteena on muutoksen aikaansaaminen konfliktin taustalla vaikuttavissa rakenteellisissa syissä. Tutkimusasetelmani lähtökohtana on oletus, että Lähi-idän pitkällinen sosiaalinen konflikti vaatii kokonaisvaltaista ratkaisua, jossa konfliktin varsinaisten syiden analysointi ja tätä kautta yhteisymmärryksen löytäminen ovat keskeisessä asemassa. Tuomalla esiin konfliktin monimutkaisuuden sekä intressi- että arvoulottuvuuden yhteen kietoutuneisuuden luon pohjan rauhanprosessin arvioinnille, jossa keskityn yhteiskunnallisella ja yhteisöllisellä tasolla prosessin aikana saavutettuihin ja edelleen tarvittaviin muutoksiin. Yhteiskunnallisen tason muutoksilla tarkoitan politiikan ja talouden alueella tapahtuvaa kehitystä, kun taas yhteisöllisen tason muutosten katson liittyvän identiteettien tunnustamiseen ja asenteellisen muutoksen tukemiseen. Lisäksi analysoin työssäni kolmannen osapuolen roolia rauhanprosessissa, sillä etnisiä konflikteja saadaan harvoin ratkeamaan ilman ulkopuolisen tahon tukea. Israelin sisäpoliittisten muutosten seurauksena palestiinalaisten itsehallintoa asteittain kasvattava kaksivaiheinen rauhanprosessi ajautui suurin vaikeuksiin ja on vuodesta 1997 ollut lähes kokonaan pysähdyksissä. Merkittävimpinä prosessin aikaisilla yhteiskunnallisen tason muutoksilla voidaan pitää palestiinalaisten osittaisen itsehallinnon toteutumista ja vaalien järjestämistä. Sekä poliittisen että taloudellisen alueen kehitysmahdollisuuksia ovat hidastaneet sopimusten toimeenpanon viivästyminen ja itsehallintoalueiden vahva side Israeliin. Yhteisöllisen tason muutoksista tärkeimpänä voidaan pitää rauhansopimuksen allekirjoittamista edeltänyttä osapuolten keskinäistä tunnustamista. Asenteellisen muutoksen aikaansaamista vaikeuttavat historiallisten tapahtumien traumaattiset kokemukset, joiden lieventymistä mm. ryhmien harjoittama terrori vaikeuttaa. Kestävän rauhan saavuttamisen kannalta olisi erityisen tärkeätä, että elinolosuhteiden ja osallistumismahdollisuuksien paranemisen kautta kyettäisiin aikaansaamaan myös konfliktiasenteiden lieventymistä. Ulkovallat ovat kautta aikojen olleet halukkaita puuttumaan geopoliittisesti merkittävän Lähi-idän alueen poliittisiin tapahtumiin. Yhdysvaltojen asema on Persianlahden sodan ja Neuvostoliiton hajoamisen myötä entisestään vahvistunut alueella. Rauhanprosessin aikana palestiinalaisalueiden taloudellinen tukeminen sekä neuvottelujen mahdollistaminen ovat olleet merkittävimmät kolmannen osapuolen toimet. Rauhanprosessin edetessä ja molempia osapuolia tyydyttävän rauhanratkaisun aikaansaamisessa puolueettoman kolmannen osapuolen rooli tullee korostumaan erityisesti tavoitteiden toimeenpanon valvonnassa. Tärkeimpiä tietolähteitä tutkimuksessa ovat olleet konfliktin transformaation ja rauhanrakentamisen käsitteitä erittelevät tutkimukset sekä lukuisat Lähi-idän konfliktia ja rauhanprosessia käsittelevät artikkelit. en
dc.language.iso fi en
dc.subject konfliktit - rauhanneuvottelut - Lähi-itä en
dc.subject poliittiset kriisit - Israel - Palestiina en
dc.title Lähi-idän rauhanprosessi 1993-97 : vaiheittain etenevästä prosessista kokonaisvaltaiseen ratkaisuun en
dc.identifier.laitoskoodi 711 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.38Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record