Maakunnalliset poliittiset ja funktionaaliset edustusperiaatteet

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/11723
Title: Maakunnalliset poliittiset ja funktionaaliset edustusperiaatteet
Author: Pohjantammi, Ismo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political Science
Date: 2007-12-14
Language: fi
URI: http://hdl.handle.net/10138/11723
Thesis level: Licentiate thesis
Abstract: Tutkimuksen kohteena ovat maakunnalliset poliittiset edustusperiaatteet, joissa yhdistyvät välillisen poliittisen ja funktionaalisen edustuksen periaatteet. Miten ne poikkeavat edustuksellisen poliittisen demokratian kriteereistä? Onko kyse yleisemmästä edustuksellisen politiikan haasteesta? Tutkin edustusperiaatteiden valinnan lähihistoriaa ja kolmea nykyistä maakuntaa. Uudellamaalla ja Etelä-Savossa maakuntavaltuusto valitaan välillisen vaalitavan nojalla ja Kainuussa v. 2004 alkaen välittömän vaalin nojalla.. Maakuntaliitot perustettiin uudessa muodossa vuoden 1993 aluekehittämislailla, joka siirsi aluekehittämisvastuita valtiolta alueille. Maakuntavaltuusto koottiin alueen toimijoista aluelähtöisen aluekehittämisen periaatteen mukaisesti. Maakuntaliitot ovat rakenteeltaan kuntayhtymiä, joiden valtuustossa jäsenkuntien funktionaalinen ja alueen puolueiden poliittinen edustus yhdistetään. Partnereiden funktionaalin edustus toteutuu EU-rahoista päättävässä maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi kehittämispolitiikassa on sen asiantuntijavaltaisuuden takia nähty perusteita rajata edustuksellisen poliittisen demokratian aluetta. Tarkastelen yleisesti edustuksellisen poliittisen toimintatavan edellytyksiä aluekehittämispolitiikan areenalla Tutkittavana ovat: a) Edustusperiaatteiden valinnan keskeiset kontekstit. Vertaan EY-jäsenyyden hakua, governance-periaatteen mukaista julkisen sektorin kehittämistä ja kotimaisia uudistamishankkeita. Kansallinen konteksti on merkittävä maakuntaedustuksen muodon kannalta. b) Edustusperiaatteiden argumentaatiokontekstit ja yleiset toimintaperiaatteet joihin edustaperiaatteita arvioitaessa vedotaan. Poliittisia tasoja ja politiikan ja hallinnon suhdetta koskevat periaatteet ovat keskeisiä. Keskeinen aineisto on 85 maakuntapolitiikan asiantuntijoiden haastattelua. Haastattelut tein vuoden 2004 syksyllä. Kainuussa kysyin uudistusta edeltävistä kokemuksista ja sitä koskevista odotuksista. Maakunta-edustuksen periaatteista ja puolueiden kannoista kertovaa materiaalia ovat maakuntia koskevat komiteanmietinnöt, hallituksen esitykset ja niistä käydyt eduskuntakeskustelut. Tutkimuksen näkökulma on peräisin käsitehistoriasta ja edustuskäsitteen tutkimuksesta (Hannah Pitkin, David Judge) sekä instituutioiden historiallisen tutkimusotteen näkökulmasta (Stephen Skowronek). Poliittis-hallinnollisen governance-periaatteen tutkimuksia (Jon Pierre & B. Guy Peters, Jan Kooiman) hyödynnän governance-välineistöön tukeutuvan maakuntaliiton ja government-periaatteen mukaisin välinein toimivan valtion kohtaamisen analyysissä. Muista maakunnista poiketen Kainuussa käydään erilliset maakuntavaalit. Muissa maakunnissa edustajat valitaan kunnallisvaalitulokseen pohjautuvissa vaalineuvottelussa. Maakuntapolitiikan poliittinen mandaatti jää ohueksi. Kuntayhtymärakenne kertoo edustajan toimen lähtökohdan ja rajoittaa alueellista toimintatapaa. Kainuussa välitön vaali ja alueellinen julkisuus luovat poliittisille päättäjille selkeän mandaatin, vähentää edustajan sidosta kuntaintressiin ja mahdollistaa yhteistyön valtion kanssa. Maakuntaliitoissa on käytössä luottamuselimelle soveltuva ohjelmapolitiikan toimintavälineistö. Kunnissa poliittisen edustuksen käsitetään perustuvan päättäjien verotusvallalle. Verovastuinen demos käsitetään yksiköksi, jonka on hoidettava omaisuutensa. Yksiköt arvioivat yhteistyösuhteita valtanäkökulmasta. Yksiköiden itsehallintoperiaate eroaa edustuksellisen demokratian perustana olevasta kansalaisten itsehallintoperiaatteesta. Se eroaa myös monitasodemokratian näkökulmasta, josta käsin myös poliittisesti jaetun julkisen vastuun ja yhteistyön periaatteet olisivat perusteltavissa. Monitasodemokratia edellyttäisi poliittista, ei funktionaalista edustuksen kokoamistapaa.
Description: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
Subject: kunnallispolitiikka
edustuksellinen demokratia
poliittiset instituutiot
itsehallinto
maakuntaitsehallinto
maakuntaliitot
aluepolitiikka
alueellinen yhteistyö


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.pdf 49.82Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record